muru – Wikisanakirja (original) (raw)
Kourallinen kuminmuruja [1]
muru (1)
- pieni kappale kuivaa, murenevaa ainetta, hippu
- läheistä puhuteltaessa käytettävä hellittelysana
- IPA: /ˈmuru/
- tavutus: mu‧ru
| Taivutus | |||
|---|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko | |
| kieliopilliset sijamuodot | |||
| nominatiivi | muru | murut | |
| genetiivi | murun | murujen | |
| partitiivi | murua | muruja | |
| akkusatiivi | muru; murun | murut | |
| sisäpaikallissijat | |||
| inessiivi | murussa | muruissa | |
| elatiivi | murusta | muruista | |
| illatiivi | muruun | muruihin | |
| ulkopaikallissijat | |||
| adessiivi | murulla | muruilla | |
| ablatiivi | murulta | muruilta | |
| allatiivi | murulle | muruille | |
| muut sijamuodot | |||
| essiivi | muruna | muruina | |
| translatiivi | muruksi | muruiksi | |
| abessiivi | murutta | muruitta | |
| instruktiivi | – | muruin | |
| komitatiivi | – | muruine-+ omistusliite | |
| vartalot | |||
| vokaalivartalo | muru- | ||
| heikko vartalo | - | ||
| vahva vartalo | - | konsonantti- vartalo | - |
1. muren
| englanti: crumb italia: pezzo ruotsi: smula saksa: Krume f. | turkki: tanecik ukraina: крихта f. venäjä: крупинка, крошка viro: raas, raasuke |
|---|
jäkälämuru,kivenmuru,kullanmuru,leivänmuru,murukahvi,tiedonmuru
muru
muru (gen muru, part muru)
- nurmi, nurmikko
Ära talla muru! - Älä tallaa nurmikkoa!
looduslik, külvatud muru - luonnonnurmi, kylvönurmi - pihamaa; pihanurmi
Näytä/piilota taivutustaulukko
| yksikkö | monikko | |
|---|---|---|
| nominatiivi | muru | murud |
| genetiivi | muru | murude |
| partitiivi | muru | murusid |
| illatiivi | murusse | murudesse |
| inessiivi | murus | murudes |
| elatiivi | murust | murudest |
| allatiivi | murule | murudele |
| adessiivi | murul | murudel |
| ablatiivi | murult | murudelt |
| translatiivi | muruks | murudeks |
| terminatiivi | muruni | murudeni |
| essiivi | muruna | murudena |
| abessiivi | muruta | murudeta |
| komitatiivi | muruga | murudega |
- muruniiduk
- (kasvi) murulauk
muru
- (murteissa) muru, murunen, nokare
- (murteissa) murrettu tai leikattu leivänpala
Näytä/piilota taivutustaulukko
| yksikkö | monikko | |
|---|---|---|
| nominatiivi | muru | murud |
| genetiivi | muru | murude |
| partitiivi | muru | murusid |
| illatiivi | murusse | murudesse |
| inessiivi | murus | murudes |
| elatiivi | murust | murudest |
| allatiivi | murule | murudele |
| adessiivi | murul | murudel |
| ablatiivi | murult | murudelt |
| translatiivi | muruks | murudeks |
| terminatiivi | muruni | murudeni |
| essiivi | muruna | murudena |
| abessiivi | muruta | murudeta |
| komitatiivi | muruga | murudega |