nauttia – Wikisanakirja (original) (raw)

nauttia (61-C) (taivutus[luo])

1. tuntea mielihyvää, kokea nautinto
   Makoilen rannalla ja nautin auringosta.
2. ottaa ravintoa tai juomaa, lääkettä, syödä, juoda
3. juoda alkoholijuomaa
   Onkohan herra nauttinut?
4. saada osakseen, käyttää hyväkseen jotain etua
   nauttia työsuhde-etuja
   nauttia eläkettä, nauttia suurta palkkaa
   nauttia arvonantoa

• IPA: /ˈnɑu̯t̪ːiɑˣ/
• tavutus: naut‧ti‧a

vanha germaaninen laina[1]

• substantiivit: nautinta, nautinto, nauttija, nauttiminen

• verbit: nautiskella

• nauttia Kielitoimiston sanakirjassa

• nauttia Suomen murteiden sanakirjassa

• nauttia Suomen etymologisessa sanakirjassa

• Artikkeli 324 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

1. ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 362. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.