nokkela – Wikisanakirja (original) (raw)

nokkela (10) (komparatiivi nokkelampi, superlatiivi nokkelin) (taivutus[luo])

1. neuvokas, kekseliäs, oivaltava
2. neuvokkuutta, kekseliäisyyttä, oivaltavuutta ilmentävä

• IPA: /ˈnokːelɑ/

• tavutus: nok‧ke‧la

• johdos sanasta nokka[1]

1 ja 2. neuvokas, kekseliäs, oivaltava tai ominaisuuksia ilmentävä

• näppärä

• adverbit: nokkelasti

• substantiivit: nokkeluus

pikkunokkela

• nokkela Kielitoimiston sanakirjassa
• nokkela Suomen etymologisessa sanakirjassa
• Artikkeli 1140 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

1. ↑ Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. ”nokkela”.