ohut – Wikisanakirja (original) (raw)

ohut (43) (komparatiivi ohuempi/ohempi, superlatiivi ohuin) (taivutus)

1. paksuudeltaan tai vahvuudeltaan vähäinen
   ohutta yläpilveä
   Vuoristossa ilma on ohutta.
   Ohuet hiukset ovat suomalaisilla tavalliset.
   ohuiksi nypityt kulmakarvat
   Jää on virtapaikoissa petollisen ohutta.
   ohuet marginaalit
   Nesteistä saadaan usein ohuita ohenteella ohentamalla tai laimentamalla.
   Vaikka hämähäkinseitti on ohutta on se silti vahvaa.
2. (kuvaannollisesti) pinnallinen; sellainen, jossa ei ole syvyyttä
   ihmiskuvaus jäi varsin ohueksi

• IPA: /ˈohut̪/, [ˈo̞ɦut̪]
• tavutus: o‧hut

johdos _*oha_-vartalosta, josta myös inkeroisen ohukkain, vatjan õhud ja viron õhuke[1]

• ohentaa

• ohentua

• ohenne

• ohennus

• ohukainen

• ohkainen

• kapea, kaita

• paksu

• adjektiivit: ohuinen

• adverbit: ohuelti, ohuesti

• substantiivit: ohuus

• verbit: oheta

ohutkalvo,ohutsuoli

• ohut Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 3782 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

1. ↑ Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Helsinki: WSOY, 2004.