omistus – Wikisanakirja (original) (raw)
omistus (39)
- yhteiskunnallinen suhde, jossa on sovittu, mikä objekti kuuluu kenenkin määräysvaltaan
- omistamisen kohde
- IPA: /ˈomist̪us/
- tavutus: o‧mis‧tus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | omistus | omistukset |
| genetiivi | omistuksen | omistustenomistuksien |
| partitiivi | omistusta | omistuksia |
| akkusatiivi | omistus; omistuksen | omistukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | omistuksessa | omistuksissa |
| elatiivi | omistuksesta | omistuksista |
| illatiivi | omistukseen | omistuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | omistuksella | omistuksilla |
| ablatiivi | omistukselta | omistuksilta |
| allatiivi | omistukselle | omistuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | omistuksena | omistuksina |
| translatiivi | omistukseksi | omistuksiksi |
| abessiivi | omistuksetta | omistuksitta |
| instruktiivi | – | omistuksin |
| komitatiivi | – | omistuksine-+ omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | omistukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo | omistus- |
maaomistus,omistusasuminen,omistusasunto,omistushalu,omistuskirjoitus,omistusliite,omistusmuoto,omistusoikeus,omistussuhde,osa-aikaomistus,ristiinomistus,ulkomaalaisomistus,yhteisomistus,yksityisomistus
- omistus Kielitoimiston sanakirjassa
- omistus Tieteen termipankissa
- Artikkeli 2360 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa