pahka – Wikisanakirja (original) (raw)

Wikipedia

pahka (9)

  1. (kasvitiede) puussa kasvava möykky joka syntyy puun jälsisolujen alkaessa jakaantua muita nopeammin
  2. iholla, nahkassa oleva kyhmy, patti
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pahka pahkat
genetiivi pahkan pahkojen(pahkain)
partitiivi pahkaa pahkoja
akkusatiivi pahka; pahkan pahkat
sisäpaikallissijat
inessiivi pahkassa pahkoissa
elatiivi pahkasta pahkoista
illatiivi pahkaan pahkoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi pahkalla pahkoilla
ablatiivi pahkalta pahkoilta
allatiivi pahkalle pahkoille
muut sijamuodot
essiivi pahkana pahkoina
translatiivi pahkaksi pahkoiksi
abessiivi pahkatta pahkoitta
instruktiivi pahkoin
komitatiivi pahkoine-+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo pahka-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti- vartalo -

1. puussa kasvava möykky

englanti: (brittienglantia) bur, burr, (amerikanenglantia) burl italia: nodosità f. pohjoissaame: báhkki portugali: cecídio puola: obrzęk ranska: broussin m., loupe f. ruotsi: utväxt, vril saksa: Knolle f. ukraina: кап m. venäjä: кап m. viro: pahk

pahkahome, pahkakuppi,pahkasieni,pahkasika,synnytyspahka,säkäpahka,veripahka

pahka

  1. yksikön lyhyt illatiivimuoto sanasta pahk
  2. yksikön partitiivimuoto sanasta pahk