pakara – Wikisanakirja (original) (raw)
naisen pakarat
pakara (12)
- lantion ja reiden yläosan takana oleva, pakara- ja muiden lihasten muodostama kokonaisuus
Ihmisellä on kaksi pakaraa, jotka muodostavat takamuksen eli takapuolen.
Seuraava harjoittelumuoto vahvistaa ja kiinteyttää varsinkin pakaroita ja reisiä.
- IPA: /ˈpɑkɑrɑ/
- tavutus: pa‧ka‧ra
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pakara | pakarat |
| genetiivi | pakaran | pakaroidenpakaroitten(pakarain) |
| partitiivi | pakaraa | pakaroita |
| akkusatiivi | pakara; pakaran | pakarat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pakarassa | pakaroissa |
| elatiivi | pakarasta | pakaroista |
| illatiivi | pakaraan | pakaroihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pakaralla | pakaroilla |
| ablatiivi | pakaralta | pakaroilta |
| allatiivi | pakaralle | pakaroille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pakarana | pakaroina |
| translatiivi | pakaraksi | pakaroiksi |
| abessiivi | pakaratta | pakaroitta |
| instruktiivi | – | pakaroin |
| komitatiivi | – | pakaroine-+ omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | pakara- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo | - |
Sana on rakenteeltaan johdos, jonka vartalon arvellaan olleen deskriptiivinen. Pakaran vastine on inkeroisen pakkaara ja se esiintyy sekä karjalassa että vatjassa asussa pakara. Suomen murteissa tavataan myös asua pakura.[1] Sanan ensiesiintymä suomen kirjakielessä on se kappale Daniel Jusleniuksen sanakirjaa Suomalaisen Sana-Lugun Coetus, johon Henrik Gabriel Porthan 1770-luvulla teki lisäyksiä välilehtiin ja sivuihin.[2]
1. lantion ja reiden yläosan takana oleva, pakara- ja muiden lihasten muodostama kokonaisuus
| aimara: ch'ina alasaksa: Oor albania: të ndenjurat arabia: ألية baski: ipurmasaila, ipurdia bengali: নিতম্ব bretoni: feskennoù cebuano: lubot englanti: buttock espanja: nalga f. esperanto: pugo galego: nádega haiti: bonda heprea: עכוז hindi: नितम्ब hollanti: bil ido: gluteo iiri: mása indonesia: bokong islanti: afturendi italia: natica f., chiappa f. japani: 尻 jiddi: תחת katalaani: natge ketšua: siki kiina: 臀 korea: 엉덩이 | kymri: ffolen latina: clunis, natis f. liettua: sėdmenys luxemburg: Hënner malajalam: നിതംബം norja: seteballane (uus.), rumpeballene (kirj.) pangasinan: aping-na-obet persia: کپل pohjoissaame: čoarbbealli portugali: nádega f. puola: pośladek, okolica pośladkowa yks. ranska: fesse f. romani (Suomen): buul alk. f. ruotsi: skinka, (pakarat) stjärt saksa: Hinterbacke f.; (pakarat) Gesäß n. elsassi: Füdli tagalog: puwit tanska: balde telugu: పిరుదు tšekki: hýždě turkki: kalça ukraina: сідниці (sidnitsi) unkari: far, hátsó rész venäjä: ягодица (jagoditsa), задница vepsä: perzepolišk viro: tuhar kantoninkiina: 囉柚 |
|---|
(alatyyliä) perskannikka, persposki
pakara Kielitoimiston sanakirjassa
- ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 856–857. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-27108-X.
- ↑ Jussila, Raimo: Vanhat sanat: vanhan kirjasuomen ensiesiintymiä, s. 184. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1998. ISBN 951-746-008-2.