pala – Wikisanakirja (original) (raw)

Palapelin pala [1]

Pala [1] kakkua

Leivonnaisesta on haukattu pala [1]

”Pala” [2]

pala (9)

1. osa kokonaisuutta
2. (slangia) hauislihas
   Olmi, näytä dorkalle pala! (Kummeli)

• IPA: /ˈpɑlɑ/, [ˈpɑ̝lɑ̝]
• tavutus: pa‧la

1. osa kokonaisuutta

kappale, palana, palanen, paloittaa, paloittelu, tilkku

• adverbit: paloittain
• substantiivit: palanen
• verbit: paloa, paloitella

aamupala,alkupala,annospala,armopala,cocktailpala,haarukkapala,haukkapala,herkkupala,hiukopala,hukkapala,iltapala,juustonpala,juustopala,jämäpala,jäännöspala,jääpala,kakkupala,kakunpala,kangaspala,kankaanpala,kantapala,kinkkupala,kinkunpala,koepala,kylkipala,lasinpala,leipäpala,leivänpala,lihanpala,lihapala,maapala,mainospala,makkaranpala,makkarapala,makupala,märepala,namupala,näytepala,palanpaine,palanpainike,palanpainin,palapaisti,palapeli,palasaippua,palasokeri,palaturve,paperinpala,paperipala,puunpala,puupala,rintapala,saippuanpala,saippuapala,sokerinpala,sokeripala,suklaapala,suolapala,suupala,välipala,yöpala

• olla kova pala jollekulle

• pala Kielitoimiston sanakirjassa

• pala Tieteen termipankissa

• Artikkeli 899 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

pala

1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä palaa
2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä palaa
3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä palaa

pala f. (monikko palas)

1. lapio
2. (maansiirtokoneen) kauha
3. lapa (potkurissa)
4. sulkapallomaila

• pala excavadora, pala cargadora, paleta, palear

• pala Real Academia Españolan sanakirjassa (espanjaksi)

pala

1. kalpea

pala

1. kalpea

pala

1. aktiivin partisiipin perfektin feminiini verbistä pasti
2. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfektin neutrin monikko verbistä pasti

pāla f. (1)

1. lapio

pala -sı

1. lapio

• kürek