passi – Wikisanakirja (original) (raw)
[1] Passi
passi (5)
- henkilön tunnistamiseen kansainvälisesti käytetty virallinen asiakirja, matkustusasiakirja
- pääsylippu, kulkulupa, joka sisältää usein oikeuden käyttää useita palveluita tai samaa palvelua useita kertoja
- (urheilu) lentopallossa verkolle annettu syöttö
antaa ~ - paikka, jossa ollaan väijymässä tai odottamassa eläintä
olla ~ssa - (hevosurheilu) peitsi; hevosen askellaji, jossa sen samanpuoleiset jalat liikkuvat samaan suuntaan samaan tahtiin
- IPA: /ˈpɑsːi/
- tavutus: pas‧si
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | passi | passit |
| genetiivi | passin | passien(passein) |
| partitiivi | passia | passeja |
| akkusatiivi | passi; passin | passit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | passissa | passeissa |
| elatiivi | passista | passeista |
| illatiivi | passiin | passeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | passilla | passeilla |
| ablatiivi | passilta | passeilta |
| allatiivi | passille | passeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | passina | passeina |
| translatiivi | passiksi | passeiksi |
| abessiivi | passitta | passeitta |
| instruktiivi | – | passein |
| komitatiivi | – | passeine-+ omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | passi- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo | - |
< ruotsi << italia[1]
1. virallinen matkustusasiakirja
| azeri: pasport englanti: passport espanja: pasaporte esperanto: pasporto hollanti: paspoort n. islanti: vegabréf n. italia: passaporto m. japani: パスポート kroatia: putovnica f. latvia: pas portugali: passaporte m. puola: paszport m. | ranska: passeport m. romania: paşaport n. ruotsi: pass saksa: Reisepass m. serbia: pasoš m. thai: หนังสือเดินทาง, พาสปอร์ต turkki: pasaport ukraina: паспорт m. uzbekki: pasport venäjä: паспорт m. viro: pass |
|---|
verbit: passittaa
diplomaattipassi,hirvipassi,koronapassi,matkapassi,muukalaispassi,natsipassi,passikuva,passintarkastus,passipeli,passipoliisi,passivapaus,seuruepassi,sotilaspassi,ulkomaanpassi
- passi Kielitoimiston sanakirjassa
- passi Tieteen termipankissa
- ”Passi”. Kysymyksiä ja vastauksia. Sanojen alkuperä. Kotimaisten kielten keskus
- Artikkeli 389 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
passi
- monikkomuoto sanasta passo
passi
- indikatiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä passare
- konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä passare
- konjunktiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä passare
- konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä passare
- imperatiivin yksikön 3. persoonan muoto verbistä passare
passī
yksikön maskuliinin genetiivimuoto sanasta passus (joka on partisiipin perfekti verbistä patior)
yksikön neutrin genetiivimuoto sanasta passus (joka on partisiipin perfekti verbistä patior)
monikon maskuliinimuoto sanasta passus (joka on partisiipin perfekti verbistä patior)
↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 377. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.