perustaa – Wikisanakirja (original) (raw)

perustaa (53) (taivutus[luo])

1. panna jokin alkuun, laskea tai luoda perusta jollekin
   Helsinki perustettiin kilpailijaksi Tallinnalle vuonna 1550.
   Yhtye perustettiin vuonna 1993.
   perustava kokous
   Sopimus perustaa korvausvaateen.
2. pitää jotain lähtökohtana; nojata, tukeutua johonkin
   Hän perustaa väitteensä tieteelliseen tutkimukseen.
3. (arkikieltä) välittää
   Hän ei siitä paljoa perustanut.

• IPA: /ˈperust̪ɑːˣ/

• tavutus: pe‧rus‧taa

• substantiivi perus (< perä) (konsonanttivartalo perus- + pääte -taa)

1. panna alkuun, luoda perusta

3. välittää

• perusta

• (1) aloittaa, panna alkuun, avata

• (2) nojata, pohjata, tukeutua, vedota

• (3) välittää, piitata, huolia, ottaa varteen, ottaa huomioon, osoittaa huomiota

• adverbit: perusteilla

• substantiivit: perustaja, perustaminen, perustanta, peruste, perustus

• verbit: passiivinen perustua, perustella, frekventatiivinen perustua

perustamiskokous,perustamistyö,perustamisvuosi

• perustaa Kielitoimiston sanakirjassa
• perustaa Suomen etymologisessa sanakirjassa
• Artikkeli 391 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa