pesula – Wikisanakirja (original) (raw)
Pesula
pesula (12)
- liike, jossa voi pesettää vaatteita tai muita tekstiilejä
- pesutupa, talopesula
- IPA: /ˈpesulɑ/
- tavutus: pe‧su‧la
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pesula | pesulat |
| genetiivi | pesulan | pesuloidenpesuloitten(pesulain) |
| partitiivi | pesulaa | pesuloita |
| akkusatiivi | pesula; pesulan | pesulat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pesulassa | pesuloissa |
| elatiivi | pesulasta | pesuloista |
| illatiivi | pesulaan | pesuloihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pesulalla | pesuloilla |
| ablatiivi | pesulalta | pesuloilta |
| allatiivi | pesulalle | pesuloille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pesulana | pesuloina |
| translatiivi | pesulaksi | pesuloiksi |
| abessiivi | pesulatta | pesuloitta |
| instruktiivi | – | pesuloin |
| komitatiivi | – | pesuloine-+ omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | pesula- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo | - |
1. liike, jossa voi pesettää vaatteita tai muita tekstiilejä
pesula Kielitoimiston sanakirjassa
pesula Suomen etymologisessa sanakirjassa
Artikkeli 439 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
pesula
Näytä/piilota taivutustaulukko
| yksikkö | monikko | |
|---|---|---|
| nominatiivi | pesula | pesulad |
| genetiivi | pesula | pesulate |
| partitiivi | pesulat | pesulaid |
| illatiivi | pesulasse | pesulatessepesulaisse |
| inessiivi | pesulas | pesulatespesulais |
| elatiivi | pesulast | pesulatestpesulaist |
| allatiivi | pesulale | pesulatelepesulaile |
| adessiivi | pesulal | pesulatelpesulail |
| ablatiivi | pesulalt | pesulateltpesulailt |
| translatiivi | pesulaks | pesulatekspesulaiks |
| terminatiivi | pesulani | pesulateni |
| essiivi | pesulana | pesulatena |
| abessiivi | pesulata | pesulateta |
| komitatiivi | pesulaga | pesulatega |