piina – Wikisanakirja (original) (raw)

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

piina (9)

  1. kärsimys, kidutus, tuska

Ääntäminen

[muokkaa]

Taivutus

[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi piina piinat
genetiivi piinan piinojen(piinain)
partitiivi piinaa piinoja
akkusatiivi piina; piinan piinat
sisäpaikallissijat
inessiivi piinassa piinoissa
elatiivi piinasta piinoista
illatiivi piinaan piinoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi piinalla piinoilla
ablatiivi piinalta piinoilta
allatiivi piinalle piinoille
muut sijamuodot
essiivi piinana piinoina
translatiivi piinaksi piinoiksi
abessiivi piinatta piinoitta
instruktiivi piinoin
komitatiivi piinoine-+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo piina-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti- vartalo -

Liittyvät sanat

[muokkaa]

piinallinen,piinallisesti,piinallisuus,piinata

Johdokset

[muokkaa]

Yhdyssanat

[muokkaa]

piinapenkki,piinaviikko

Aiheesta muualla

[muokkaa]