pissi – Wikisanakirja (original) (raw)
pissi (5)
- IPA: /ˈpisːi/, [ˈpisːi]
- tavutus: pis‧si
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pissi | pissit |
| genetiivi | pissin | pissien(pissein) |
| partitiivi | pissiä | pissejä |
| akkusatiivi | pissi; pissin | pissit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pississä | pisseissä |
| elatiivi | pissistä | pisseistä |
| illatiivi | pissiin | pisseihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pissillä | pisseillä |
| ablatiivi | pissiltä | pisseiltä |
| allatiivi | pissille | pisseille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pissinä | pisseinä |
| translatiivi | pissiksi | pisseiksi |
| abessiivi | pissittä | pisseittä |
| instruktiivi | – | pissein |
| komitatiivi | – | pisseine-+ omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | pissi- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo | - |
Artikkeli 612 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
pissi
- (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä pissiä
- indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä pissiä
- imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä pissiä
- imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä pissiä
- pissi Kielitoimiston sanakirjassa