pyhä – Wikisanakirja (original) (raw)
pyhä (10) (komparatiivi pyhempi, superlatiivi pyhin) (taivutus[luo])
- (Raamattu, uskonto) Jumalalle tai jumalille erotettu
- erityistä kunnioitusta vaativa
Mannerheim on joillekin lähes pyhä ja koskematon. - erityisen tärkeä, koskematon
Sananvapaus on pyhä asia.
- IPA: /ˈpyhæ/
- tavutus: py‧hä
1. jumaluudelle erotettu
| englanti: holy, sacred espanja: santo kiina: 神圣 kroatia: svet latina: sacer latvia: svēts m. liivi: pivā muinaiskreikka: ῐ̔ερός (hierós) puola: święty | ranska: saint, sacré romani (Suomen): kurko, kuruko romania: sfânt saksa: heilig tšekki: svatý ukraina: святий, священний unkari: szent venäjä: святой, священный viro: püha |
|---|
4. arvonimi
| englanti: Saint espanja: San m., Santa f. italia: Santo latina: Sanctus m., Sancta f. | ranska: Saint m., Sainte f. saksa: Sankt unkari: szent viro: püha |
|---|
arkipyhä,epäpyhä,joulunpyhä,juhannuspyhä,juhlapyhä,kaksoispyhä,kirkkopyhä,pyhiinvaellus,pyhiinvaeltaja,pyhäaamu,pyhäaatto,pyhäiibis,pyhäilta,pyhäinhäväistys,pyhäinjäännös,pyhäinkuva,pyhäinmiestenpäivä,pyhäinpäivä,pyhäkoulu,pyhänseutu,pyhänvietto,pyhäpukeissaan,pyhäpuku,pyhäpäivä,pyhätyö,pyhävaatteet,pääsiäispyhä,tekopyhä
pyhä lehmä
- (kuvaannollisesti) asia, johon kajoaminen on tabu
Yksityisautoilusta on tullut niin pyhä lehmä, ettei sen järkevyyttä saa kyseenalaistaa.
- (kuvaannollisesti) asia, johon kajoaminen on tabu
pyhä sylvi, pyhä yksinkertaisuus
pyhä Kielitoimiston sanakirjassa
pyhä (10)
- pyhäpäivä
- (arkikieltä) sunnuntai
Taas pyhän jälkeen koittaa arki ja maanantai. - (ortodoksisuus) kanonisoitu eli pyhäksi julistettu henkilö
Venäjän Karjalassa, Lapissa, Inkerissä, Vepsässä ja Äänisjoen ja Vienanjoen alajuoksulla vaikuttaneita pyhiä kutsutaan Karjalan valistajiksi. - (Raamattu) kristitty, opetuslapsi
pyhien yhteys
Paavali, Jumalan tahdosta Kristuksen Jeesuksen apostoli, ja veli Timoteus tervehtivät Korintissa olevaa Jumalan seurakuntaa ja kaikkia pyhiä koko Akhaiassa. (1. Kor 1, 1992)
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pyhä | pyhät |
| genetiivi | pyhän | pyhien(pyhäin) |
| partitiivi | pyhää | pyhiä |
| akkusatiivi | pyhä; pyhän | pyhät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pyhässä | pyhissä |
| elatiivi | pyhästä | pyhistä |
| illatiivi | pyhään | pyhiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pyhällä | pyhillä |
| ablatiivi | pyhältä | pyhiltä |
| allatiivi | pyhälle | pyhille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pyhänä | pyhinä |
| translatiivi | pyhäksi | pyhiksi |
| abessiivi | pyhättä | pyhittä |
| instruktiivi | – | pyhin |
| komitatiivi | – | pyhine-+ omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | pyhä- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo | - |