pysty – Wikisanakirja (original) (raw)
pysty
- ylös- tai alaspäin suuntautuva, vertikaalinen
IPA: [ˈpysty]
tavutus: pys‧ty
pystyakseli,pystyammunta,pystyasento,pystybaari,pystyetäisyys,pystyhirsi,pystyjuova,pystykarsinta,pystykaulus,pystykauppa,pystykorva,pystylaudoitus,pystyleikkaus,pystymetsä,pystymitta,pystymuuri,pystymuuriyrtti,pystymyynti,pystynenä,pystynokka,pystypaini,pystypiano,pystypunnerrus,pystypuu,pystyraita,pystysarake,pystysauma,pystysorvi,pystysuora,pystysuunta,pystysyöttö,pystytahdistus,pystytaso,pystytuki,pystytukka,pystyuuni,pystyviiva,pystyviljely,pystyvirtaus,pystyvuoraus
pysty (1)
- (murteellinen, Pohjanmaa) ukkospilvi, ukkospilvet
Pysty lähestyy.
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pysty | pystyt |
| genetiivi | pystyn | pystyjen |
| partitiivi | pystyä | pystyjä |
| akkusatiivi | pysty; pystyn | pystyt |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pystyssä | pystyissä |
| elatiivi | pystystä | pystyistä |
| illatiivi | pystyyn | pystyihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pystyllä | pystyillä |
| ablatiivi | pystyltä | pystyiltä |
| allatiivi | pystylle | pystyille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pystynä | pystyinä |
| translatiivi | pystyksi | pystyiksi |
| abessiivi | pystyttä | pystyittä |
| instruktiivi | – | pystyin |
| komitatiivi | – | pystyine-+ omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | pysty- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo | - |
- verbit: pystyttää
pysty
(taivutusmuoto) indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä pystyä
(taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä pystyä
(taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä pystyä
↑ Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. ”pysty”.