rikollinen – Wikisanakirja (original) (raw)

Wikipedia

Rikollinen

rikollinen (38) (komparatiivi rikollisempi, superlatiivi rikollisin) (taivutus[luo])

  1. lainvastainen, laiton
  2. lakia noudattamaton
  3. yleisiä moraalikäsityksiä rikkova (hallinnosta, politiikasta, menettelytavoista)
    kapinallismaakunnan rikollinen hallinto

johdos sanasta rikkoa[1] (heikko vokaalivartalo riko- + johdin -llinen)

1. rikoksen tunnusmerkit täyttävä, lainvastainen

3. yleisiä moraalisääntöjä räikeästi rikkova

laiton,lainvastainen

rikollinen (38)

  1. henkilö, joka ei noudata lakia, lainrikkoja, rikokseen syyllistynyt
    Rikollisten paikka on vankilassa.
    Rikollinen pidätettiin ja tuomittiin.
    Tämä mafiapomo on yksi maailman etsityimmistä rikollisista.
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi rikollinen rikolliset
genetiivi rikollisen rikollistenrikollisien
partitiivi rikollista rikollisia
akkusatiivi rikollinen; rikollisen rikolliset
sisäpaikallissijat
inessiivi rikollisessa rikollisissa
elatiivi rikollisesta rikollisista
illatiivi rikolliseen rikollisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi rikollisella rikollisilla
ablatiivi rikolliselta rikollisilta
allatiivi rikolliselle rikollisille
muut sijamuodot
essiivi rikollisena(rikollisna) rikollisina
translatiivi rikolliseksi rikollisiksi
abessiivi rikollisetta rikollisitta
instruktiivi rikollisin
komitatiivi rikollisine-+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo rikollise-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti- vartalo rikollis-

1. henkilö, joka ei noudata lakia

bosnia: zločinac m. englanti: criminal espanja: criminal m./f. hollanti: misdadiger m. italia: criminale m./f. kroatia: zločinac m. puola: przestępca m., przestępczyni f., (rikoksesta tuomittu) kryminalista m., kryminalistka f., (törkeän rikoksen tehnyt) zbrodniarz m., zbrodniarka f. ranska: criminel m., criminelle f. romania: infractor m. ruotsi: brottsling saksa: Verbrecher m., Verbrecherin f., Krimineller m., Kriminelle f., Gesetzesbrecher m. serbia: zločinac, злочинац m. tanska: kriminel ukraina: злочинець m., карник venäjä: преступник; криминал viro: kurjategija

kriminaali,rikoksentekijä,rikostausta,nuorisorikollinen,taparikollinen,puolirikollinen

  1. Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja R–Ö. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-717-712-7, ISSN 0355-1768. Hakusana rikkoa.