rintama – Wikisanakirja (original) (raw)

Länsirintama ensimmäisessä maailmansodassa

Säärintamia sääkartassa

rintama (10)

  1. sotajoukkojen muodostelma puolustuksen tai hyökkäyksen etuosassa, tavallisesti valtion rajalla ja historiallisesti siellä missä sijaitsevat juoksuhaudat
    Rintamalta ei ollut mitään uusia uutisia.
  2. säärintama
    kylmä rintama
    lämmin rintama
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi rintama rintamat
genetiivi rintaman rintamien(rintamain)
partitiivi rintamaa rintamia
akkusatiivi rintama; rintaman rintamat
sisäpaikallissijat
inessiivi rintamassa rintamissa
elatiivi rintamasta rintamista
illatiivi rintamaan rintamiin
ulkopaikallissijat
adessiivi rintamalla rintamilla
ablatiivi rintamalta rintamilta
allatiivi rintamalle rintamille
muut sijamuodot
essiivi rintamana rintamina
translatiivi rintamaksi rintamiksi
abessiivi rintamatta rintamitta
instruktiivi rintamin
komitatiivi rintamine-+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo rintama-
heikko vartalo -
vahva vartalo - konsonantti- vartalo -

eturintama,iskurintama,itärintama,länsirintama,merituulirintama,okluusiorintama,pilvirintama,polaaririntama,rintamakarkuri,rintamasotilas,rintamasuunta,rintamaveteraani,ruoturintama,säärintama

  1. Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. ”rintama”.
  2. Lauri Hakulinen: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 430–476. 4.painos. Helsinki: Otava, 1979.