rullata – Wikisanakirja (original) (raw)

rullata [4]

rullata (73) (taivutus[luo])

1. panna rullalle, kelata; keriä
2. vieriä, pyöriä
3. liikkua omalla painollaan vaihde vapaalla tai voimansiirto pois kytkettynä
   Auto rullasi alamäkeä risteyksen läpi ja törmäsi kadun vastakkaisella puolella pysäköitynä olleen auton keulaan. (iltalehti.fi)
4. (ilmailu, lentokoneesta) siirtyä maata pitkin laskutelineiden varassa omien moottorien voimalla
   Lentokone rullasi kiitotien alkuun.
5. (merenkulku, aluksesta) keinua pituusakselinsa ympäri
6. (kuvaannollisesti) toimia omalla voimallaan, sujua
   Puolustuspeli petti vain kerran ja hyökkäys rullasi 4 maalin verran. (ppv.fi)
7. (slangia) ryöstää

• IPA: /ˈrulːɑt̪ɑˣ/

• tavutus: rul‧la‧ta

• substantiivi rulla (vartalo rulla- + pääte -ta (:-a-))

2. vieriä, pyöriä

3. liikkua omalla painollaan vaihde vapaalla tai voimansiirto poiskytkettynä

4. siirtyä maata pitkin omien moottorien voimalla

• substantiivit: rullaaminen, rullaus

• verbit: rullailla

• rullata Kielitoimiston sanakirjassa

rullata

1. partisiipin perfektin yksikön feminiinimuoto verbistä rullare