sali – Wikisanakirja (original) (raw)

Sali [1]

Sali [1]

Sali [3]

sali (5)

  1. suuri huonetila oleskelua, luennointia tai juhlatilaisuuksia varten
  2. (arkikieltä) kuntosali
    käydä salilla
  3. vastaanottohuone, hienompi olohuone, salonki
    Emäntä tarjosi kahvit salin puolella.
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sali salit
genetiivi salin salien(salein)
partitiivi salia saleja
akkusatiivi sali; salin salit
sisäpaikallissijat
inessiivi salissa saleissa
elatiivi salista saleista
illatiivi saliin saleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi salilla saleilla
ablatiivi salilta saleilta
allatiivi salille saleille
muut sijamuodot
essiivi salina saleina
translatiivi saliksi saleiksi
abessiivi salitta saleitta
instruktiivi salein
komitatiivi saleine-+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo sali-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti- vartalo -

3. vastaanottohuone, hienompi olohuone

biljardisali,elokuvasali,istuntosali,juhlasali,kokoussali,konekirjoitussali,konesali,konserttisali,kuntosali,käräjäsali,leikkaussali,linnansali,luentosali,lukusali,makuusali,odotussali,oikeussali,pankkisali,peilisali,pelisali,punttisali,pylvässali,ravintolasali,ruokasali,salibandy,salikokki,salivuoro,seurakuntasali,tanssisali,tehdassali,treenaussali,treenisali,tutkijasali,urheilusali,valtakunnansali,voimistelusali

sali

  1. indikatiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä salire
  2. imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä salire

sālī

  1. yksikön datiivimuoto sanasta sāl

sali m., salie f. (monikko salis m., salies f.)

  1. partisiipin perfekti verbistä salir

  2. Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. ”sali”.