savupiippu – Wikisanakirja (original) (raw)
Savupiippu
savupiippu (1)
- talon tulisijan hormin se osa, joka ulottuu ulkokaton yläpuolelle
- teollisuuslaitoksen tai voimalaitoksen tornimainen rakenne, jonka tarkoituksena on levittää palokaasut kauemmas ja laajemmalle alueelle
- IPA: /ˈsɑʋuˌpiːpːu/
- tavutus: sa‧vu‧piip‧pu
| Taivutus | |||
|---|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko | |
| kieliopilliset sijamuodot | |||
| nominatiivi | savupiippu | savupiiput | |
| genetiivi | savupiipun | savupiippujen | |
| partitiivi | savupiippua | savupiippuja | |
| akkusatiivi | savupiippu; savupiipun | savupiiput | |
| sisäpaikallissijat | |||
| inessiivi | savupiipussa | savupiipuissa | |
| elatiivi | savupiipusta | savupiipuista | |
| illatiivi | savupiippuun | savupiippuihin | |
| ulkopaikallissijat | |||
| adessiivi | savupiipulla | savupiipuilla | |
| ablatiivi | savupiipulta | savupiipuilta | |
| allatiivi | savupiipulle | savupiipuille | |
| muut sijamuodot | |||
| essiivi | savupiippuna | savupiippuina | |
| translatiivi | savupiipuksi | savupiipuiksi | |
| abessiivi | savupiiputta | savupiipuitta | |
| instruktiivi | – | savupiipuin | |
| komitatiivi | – | savupiippuine-+ omistusliite | |
| vartalot | |||
| vokaalivartalo | - | ||
| heikko vartalo | savupiipu- | ||
| vahva vartalo | savupiippu- | konsonantti- vartalo | - |
yhdyssana sanoista savu ja piippu
1. talon hormin osa
| englanti: chimney espanja: chimenea kroatia: dimnjak m. pohjoissaame: suovvabiipu, suovvabohcci ranska: cheminée f. ruotsi: skorsten saksa: Schornstein m. | tanska: skorsten tšekki: komín turkki: baca unkari: kémény uzbekki: mo'ri venäjä: труба, дымоход, дымовая труба viro: korsten |
|---|
2. teollisuuslaitoksen rakenne
korsteeni,piippu,pakoputki,savuhormi,savutorvi
savupiippu Kielitoimiston sanakirjassa