seiska – Wikisanakirja (original) (raw)
seiska (9)
- (arkikieltä) numero seitsemän, numero 7; numerolla seitsemän merkitty tai järjestetty
seiskan ratikka
raitiovaunu linjalla numero seitsemän
Laita telkkari seiskalle!
Mummo asuu Peltokatu seiskassa.
Jakaja antoi herttaseiskan. - eräs korttipeli
- (puhekieltä) seitsemäsluokkalainen
- (musiikki, arkikieltä) (pieni) septimi, erityisesti soinnuissa, harmonioissa tai melodioissa
Älä ota seiskaa mukaan ykkösen soinnuille, vaan soita ihan vaan tavallinen G-mollisointu.
- IPA: /ˈsei̯skɑ/
- tavutus: seis‧ka
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | seiska | seiskat |
| genetiivi | seiskan | seiskojen(seiskain) |
| partitiivi | seiskaa | seiskoja |
| akkusatiivi | seiska; seiskan | seiskat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | seiskassa | seiskoissa |
| elatiivi | seiskasta | seiskoista |
| illatiivi | seiskaan | seiskoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | seiskalla | seiskoilla |
| ablatiivi | seiskalta | seiskoilta |
| allatiivi | seiskalle | seiskoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | seiskana | seiskoina |
| translatiivi | seiskaksi | seiskoiksi |
| abessiivi | seiskatta | seiskoitta |
| instruktiivi | – | seiskoin |
| komitatiivi | – | seiskoine-+ omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | seiska- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo | - |
1. numero seitsemän
| englanti: seven | ruotsi: sjua yl. |
|---|