sika – Wikisanakirja (original) (raw)
sika
- (puhekieltä) rinnakkainen kirjoitusasu sanasta sika-
Mä ajattelin, et se on ihan sika hyvä idea!
- Kieliopillisesti korrekti kirjoitusasu on yhdyssana kuten _sika_hyvä tai _sika_siisti.
- (yleisesti) mikä tahansa sikojen heimoon (Suidae) kuuluva sikaeläinten laji tai sellaisen yksilö
- (yleisesti) mikä tahansa edelliseen kuuluvan sikojen suvun (Sus) laji tai sellaisen yksilö
- (erityisesti) mistä tahansa edelliseen kuuluvasta lajista, tavallisimmin villisiasta (Sus scrofa), kotieläimeksi jalostettu variantti, jota käytetään lihan tuotantoon ja jota pidetään yleensä sikalan karsinassa eli läävässä
Matilla on sikalassaan kasvamassa 200 sikaa. - (kuvaannollisesti, halventava) törkeästi käyttäytyvä henkilö
Se sika kuvitteli saavansa koko hoidon ilmaiseksi! - eräs horoskooppimerkki kiinalaisessa horoskoopissa
- eräs lasten korttipeli
- IPA: /ˈsikɑ/, [ˈsikɑ]
- tavutus: si‧ka
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sika | siat |
| genetiivi | sian | sikojen(sikain) |
| partitiivi | sikaa | sikoja |
| akkusatiivi | sika; sian | siat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | siassa | sioissa |
| elatiivi | siasta | sioista |
| illatiivi | sikaan | sikoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sialla | sioilla |
| ablatiivi | sialta | sioilta |
| allatiivi | sialle | sioille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sikana | sikoina |
| translatiivi | siaksi | sioiksi |
| abessiivi | siatta | sioitta |
| instruktiivi | – | sioin |
| komitatiivi | – | sikoine-+ omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | sia- | |
| vahva vartalo | sika- | |
| konsonantti- vartalo | - |
- uskotaan juontuvan kantasuomea edeltävältä ajalta, sillä sille on vastine mordvassa[1]
1. kotieläin
| albania: derr azeri: donuz bulgaria: свиня f. englanti: pig, swine ersä: туво espanja: cerdo m., puerco m., (Amerikassa) chancho m. hollanti: varken n. islanti: svín n. italia: maiale m. japani: 豚 kreikka: γουρούνι kroatia: svinja f. kurdi: beraz latina: sus m./f. latvia: cūka liivi: sigā norja: gris | norja (nynorsk): svin puola: świnia f. ranska: porc m. romania: porc m. ruotsi: svin saksa: Schwein n. slovakki: prasa n. tanska: svin, gris tšekki: prase n., vepř m. turkki: domuz ukraina: свиня f. unkari: disznó uzbekki: cho'chqa valkovenäjä: свіння f. venäjä: свинья f. vepsä: siga viro: siga |
|---|
emakko, karju, kesäpossu, kärsä, pekoni, porsas, saparo, silava
emäsika, fasistisika, lihasika, merisika, metsäsika, napasika, pahkasika, piikkisika, sianharjas, sianjalostus, siankasvattaja, siankasvatus, siankyljys, siankylki, siankärsämö, sianliha, sianlihakastike, sianmarja, sianporsas, sianpuolukka, sianpää, sianruoka, siansaksa, siansaparo, siansivu, siansorkka, sikaeläin, sikaflunssa, sikahalpa, sikahumala, sikainfluenssa, sikalauma, sikamokka, sikanauta, sika-nautajauheliha, sikapossu, sikarotu, sikarutto, sikasiisti, sikatalous, sikatarha, silavasika, sovinistisika, teurassika, villisika, yorkshiresika
adjektiivit: sikamainen
prefiksit: siko-
substantiivit: sikala
substantiivit: sikailla
olla kuin siat pellossa
- käyttäytyä sopimattomasti
- aiheuttaa piittaamattomasti sotkua
ostaa sika säkissä
- jättää tutustumatta ostettavaan tuotteeseen huolellisesti etukäteen
nätti kuin sika pienenä
- hellyttävä, sympaattisen sievä
sika Kielitoimiston sanakirjassa
Artikkeli 282 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
sika (9)
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sika | – |
| genetiivi | sikan | – |
| partitiivi | sikaa | – |
| akkusatiivi | sika; sikan | – |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sikassa | – |
| elatiivi | sikasta | – |
| illatiivi | sikaan | – |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sikalla | – |
| ablatiivi | sikalta | – |
| allatiivi | sikalle | – |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sikana | – |
| translatiivi | sikaksi | – |
| abessiivi | sikatta | – |
| instruktiivi | – | – |
| komitatiivi | – | sikoine-+ omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | sika- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo | - |
- sika Suomen etymologisessa sanakirjassa
sika
sika
| yksikkö | monikko | |
|---|---|---|
| nominatiivi | sȉka | sȉke |
| genetiivi | sȉkē | sȋkā |
| datiivi-lokatiivi | sȉki | sȉkama |
| akkusatiivi | sȉku | sȉke |
| vokatiivi | siko | sȉke |
| instrumentaali | sȉkōm | sȉkama |
sȉka f.
síka f. (kyrillinen сика)
- (lastenkieltä) tissi
| yksikkö | monikko | |
|---|---|---|
| nominatiivi | síka | síke |
| genetiivi | síkē | síkā |
| datiivi-lokatiivi | síki | síkama |
| akkusatiivi | síku | síke |
| vokatiivi | siko | síke |
| instrumentaali | síkōm | síkama |
- Николић, Мирослав (2011): sika, Речник српскога језика, ISBN 978-86-7946-004-2, s. 1196
- ↑ Ulla-Maija Kulonen: Kielen vuosituhannet. Kielikello, 2000, nro 1. Artikkelin verkkoversio. tarkenna