sini – Wikisanakirja (original) (raw)
sini (7)
- IPA: /ˈsini/
- tavutus: si‧ni
| Taivutus | |||
|---|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko | |
| kieliopilliset sijamuodot | |||
| nominatiivi | sini | sinet | |
| genetiivi | sinen | sinien(sinein) | |
| partitiivi | sineä | siniä | |
| akkusatiivi | sini; sinen | sinet | |
| sisäpaikallissijat | |||
| inessiivi | sinessä | sinissä | |
| elatiivi | sinestä | sinistä | |
| illatiivi | sineen | siniin | |
| ulkopaikallissijat | |||
| adessiivi | sinellä | sinillä | |
| ablatiivi | sineltä | siniltä | |
| allatiivi | sinelle | sinille | |
| muut sijamuodot | |||
| essiivi | sinenä | sininä | |
| translatiivi | sineksi | siniksi | |
| abessiivi | sinettä | sinittä | |
| instruktiivi | – | sinin | |
| komitatiivi | – | sinine-+ omistusliite | |
| vartalot | |||
| vokaalivartalo | sine- | ||
| heikko vartalo | - | ||
| vahva vartalo | - | konsonantti- vartalo | - |
mahdollisesti iranilainen laina[1]
adjektiivit: sinervä, sininen, sinipunainen
substantiivit: sinelmä
indigosini,kobolttisini,merensini,päivänsini,siniautere,sinibaretti,sinihappo,siniharmaa,siniheinä,sinijäljennös,sinikaali,sinikello,sinikettu,sinikivi,sinikopio,sinikuusama,sinikynä,sinilevä,sinililja,sinimailanen,sinimonarkki,sinimusta,sininärhi,sinipaita,sinipiika,sinipuna,sinipunertava,sinipunerva,sinirinta,siniristilippu,sinisavi,sinisiipi,sinisiirtymä,sinisilmä,sinisimpukka,sinisorsa,sinisukka,sinisuohaukka,sinitaivas,sinitiainen,sinitähtönen,sinivalas,sinivalkea,sinivalmuska,sinivalvatti,sinivatukka,siniverinen,sinivihreä,siniviiva,sinivioletti,sinivoikala,sinivuokko,siniväri,taivaansini
- sini Kielitoimiston sanakirjassa
sini (5)
- (matematiikka) sini-funktio, eräs trigonometrisista funktioista
Kulman sini on sen vastaisen kateetin ja hypotenuusan pituuksien suhde.
| Taivutus | |||
|---|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko | |
| kieliopilliset sijamuodot | |||
| nominatiivi | sini | sinit | |
| genetiivi | sinin | sinien(sinein) | |
| partitiivi | siniä | sinejä | |
| akkusatiivi | sini; sinin | sinit | |
| sisäpaikallissijat | |||
| inessiivi | sinissä | sineissä | |
| elatiivi | sinistä | sineistä | |
| illatiivi | siniin | sineihin | |
| ulkopaikallissijat | |||
| adessiivi | sinillä | sineillä | |
| ablatiivi | siniltä | sineiltä | |
| allatiivi | sinille | sineille | |
| muut sijamuodot | |||
| essiivi | sininä | sineinä | |
| translatiivi | siniksi | sineiksi | |
| abessiivi | sinittä | sineittä | |
| instruktiivi | – | sinein | |
| komitatiivi | – | sineine-+ omistusliite | |
| vartalot | |||
| vokaalivartalo | sini- | ||
| heikko vartalo | - | ||
| vahva vartalo | - | konsonantti- vartalo | - |
Mahdollisesti sanskritissa jiva (jousen/ympyrän kaari), joka lainattiin suoraan arabiaan muodossa jiba, jonka Robert Chesteriläinen käänsi virheellisesti arabiasta latinaan 'merenlahtea' tarkoittavalla termillä sinus[2]
siniaalto,sinifunktio,sinikäyrä,sinilause,sinimuoto,siniviivain,siniväittämä,sinivärähtely,siniääni
- sini Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkelit 577, 718 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
sini, yksipaikkainen verbi
sini
- imperatiivin yksikön 2. persoona verbistä sinuti
sini