soida – Wikisanakirja (original) (raw)

soida (62) (taivutus[luo])

  1. tuottaa ääntä värähtelemällä, kilistä; kuulua (musiikista, soittimesta)
    Koulun kello soi välitunnin merkiksi.
    Viulun kielet soivat kymmeniä sekunteja senkin jälkeen, kun soittaja oli lakannut soittamasta.
    Puhelin soi kuudelta aamulla.
    Kenelle kellot soivat.
    Musiikki alkoi soida yhä kovemmin.
  2. (korvasta) aistia olematonta ääntä voimakkaan melun jälkeen
    Kuului kauhea pamaus, ja korvat alkoivat soida.
  3. (linnusta) äännellä soitimella
    ”rastas ja metso täälläkin soi” (Nälkämaan laulu, sanoittanut Ilmari Kianto 1911)

1. tuottaa ääntä

englanti: ring, sound espanja: sonar hollanti: bellen, klinken ido: sonoresar inarinsaame: čuoijâđ italia: suonare, risuonare japani: 鳴る portugali: soar ranska: sonner ruotsi: ringa saksa: klingen, klingeln venäjä: звонить viro: helisema, kõlama, mängima