sortaa – Wikisanakirja (original) (raw)

sortaa (55-K) (taivutus)*

1. kohdella epäoikeudenmukaisesti
   Ennen kristuksen syntymää egyptiläiset sorsivat Israelin kansalaisia.
2. (tuulesta, virrasta) pyrkiä painamaan pois oikeasta suunnasta
3. ääntää r-äänne virheellisesti

• IPA: /ˈsortɑː(ʔ)/

• tavutus: sor‧taa

• Kotuksen mukaan taivutustyypit ovat 53-K ja harvinaisempana 54-K. Sanariville merkitty 55-K on identtinen Kotuksen mainitsemien taivutustyyppien yhdistelmän kanssa.

• substantiivit: sortaja, sorto

• verbit: sorsia, sortua

• sortaa Kielitoimiston sanakirjassa

• KOTUS → muistaa (KOTUS 53, NSK 2), (harvoin) huutaa (KOTUS 54, NSK 3)

• NSK → sortaa (KOTUS 55, NSK 7)