sukunimi – Wikisanakirja (original) (raw)

Wikipedia

sukunimi (7)

  1. yleensä vanhemmilta, lapsille periytyvä erisnimi, joka ilmaisee lapsen kuuluvan tiettyyn sukuun ja erottaa lapsen toisista etunimeltään samannimisistä henkilöistä
    Muinaisessa Roomassa sukunimi oli kolmesta nimestä keskimmäinen, ennen perhenimeä.
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sukunimi sukunimet
genetiivi sukunimen sukunimien(sukunimein)
partitiivi sukunimeä sukunimiä
akkusatiivi sukunimi; sukunimen sukunimet
sisäpaikallissijat
inessiivi sukunimessä sukunimissä
elatiivi sukunimestä sukunimistä
illatiivi sukunimeen sukunimiin
ulkopaikallissijat
adessiivi sukunimellä sukunimillä
ablatiivi sukunimeltä sukunimiltä
allatiivi sukunimelle sukunimille
muut sijamuodot
essiivi sukunimenä sukuniminä
translatiivi sukunimeksi sukunimiksi
abessiivi sukunimettä sukunimittä
instruktiivi sukunimin
komitatiivi sukunimine-+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo sukunime-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti- vartalo -

yhdyssana sanoista suku ja nimi

1. vanhemmilta lapsille periytyvä erisnimi

bulgaria: презиме n. englanti: family name, last name, surname espanja: apellido fääri: eftirnavn n. hollanti: achternaam m., geslachtsnaam m. italia: cognome m. kreikka: επώνυμο kroatia: prezime n. latina: nomen n. latvia: uzvārds liettua: pavardė liivi: līekõnim, lȭiganim portugali: sobrenome m. puola: nazwisko n. ranska: nom de famille ruotsi: efternamn, familjenamn, släktnamn saksa: Familienname m., Nachname m., Zuname m. tanska: efternavn n. tšekki: příjmení n. turkki: soyadı ukraina: прізвище n. unkari: vezetéknév, családnév venäjä: фамилия f. vepsä: familii viro: perekonnanimi zulu: isibongo