suola – Wikisanakirja (original) (raw)
suola (9)
- (kemia) ioniyhdiste, ionisidosten muodostama yhdiste. Ionisidoksinen kiinteä ja kiteinen aine, jossa kationina on usein jokin metalli-ioni, anionina taas epämetalli-ioni tai jokin moniatominen ioni
- ruokasuola, keittosuola, natriumkloridi
- (kuvaannollisesti) tärkein osa
Lapsen rakkaus on elämän suola. - (kryptografia) satunnainen tieto, joka yhdistetään johonkin tietoon ennen sen tiivisteen laskemista ja säilötään tiivisteen yhteydessä, jotta alkuperäinen tieto olisi hankalampi selvittää sitä tietämättä
- IPA: /ˈsuo̯lɑ/
- tavutus: suo‧la
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | suola | suolat |
| genetiivi | suolan | suolojen(suolain) |
| partitiivi | suolaa | suoloja |
| akkusatiivi | suola; suolan | suolat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | suolassa | suoloissa |
| elatiivi | suolasta | suoloista |
| illatiivi | suolaan | suoloihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | suolalla | suoloilla |
| ablatiivi | suolalta | suoloilta |
| allatiivi | suolalle | suoloille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | suolana | suoloina |
| translatiivi | suolaksi | suoloiksi |
| abessiivi | suolatta | suoloitta |
| instruktiivi | – | suoloin |
| komitatiivi | – | suoloine-+ omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | suola- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo | - |
vanha indoeurooppalainen laina[1]
1. kemia
| azeri: duz bulgaria: сол englanti: salt ersä: сал [sal] espanja: sal f. friuli: sâl m. hollanti: zout n. italia: sale m. karjala: suola katalaani: sal f. lao: ເກືອ latina: sal m. latvia: sāls liettua: druska liivi: sūol, sūolõ mongoli: давс [davs] piemonte: sal m./f. pohjoissaame: sálti portugali: sal m. | puola: sól ranska: sel m. rohinga: nun romania: sare f. ruotsi: salt n. saksa: Salz n. swahili: chumvi, munyu tanska: salt thai: เกลือ tšekki: sůl tšuvassi: тӑвар [tăvar] turkki: tuz ukraina: сіль f. unkari: só uzbekki: tuz venäjä: соль (sol) f. vepsä: sol viro: sool võro: suul |
|---|
verbit: suolaantua, suolata, suolautua, suolistaa
alkalisuola,aromisuola,hajusuola,hedelmäsuola,hirvensarvensuola,hirvensarvisuola,jodisuola,kalisuola,karvassuola,keittosuola,keittosuolaliuos,kiinnityssuola,kivennäissuola,kivisuola,kromisuola,kultasuola,kuparisuola,kylpysuola,maustesuola,merisuola,metallisuola,mineraalisuola,natriumsuola,nitriittisuola,pöytäsuola,ravinnesuola,ravintosuola,ruokasuola,sellerisuola,sipulisuola,suola-aavikko,suola-astia,suolahappo,suolaheinä,suolajärvi,suolakaivos,suolakala,suolakeksi,suolakide,suolakivi,suolakivilaji,suolakurkku,suolaliemi,suolaliha,suolaliuos,suolalohi,suolamuikku,suolansirotin,suolapala,suolapannu,suolapanos,suolapatsas,suolapitoinen,suolapulssi,suolapähkinä,suolarae,suolaraha,suolasieni,suolasiika,suolasilakka,suolasilli,suolasirotin,suolatasapaino,suolatikku,suolavesi,tiesuola,valkosipulisuola,vuorisuola,yrttisuola
vanha suola janottaa
suola Kielitoimiston sanakirjassa
suola Tieteen termipankissa
Artikkelit 350, 936, 3551 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
suola f. (monikko suole [luo])
↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 350. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.