suoli – Wikisanakirja (original) (raw)
Suoli
suoli (26)
- (elimistö) ruoansulatuskanavan osa
Ihmisen suoli alkaa mahaportista.
- IPA: /ˈsuo̯li/
- tavutus: suo‧li
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | suoli | suolet |
| genetiivi | suolen | suoltensuolien |
| partitiivi | suolta | suolia |
| akkusatiivi | suoli; suolen | suolet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | suolessa | suolissa |
| elatiivi | suolesta | suolista |
| illatiivi | suoleen | suoliin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | suolella | suolilla |
| ablatiivi | suolelta | suolilta |
| allatiivi | suolelle | suolille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | suolena | suolina |
| translatiivi | suoleksi | suoliksi |
| abessiivi | suoletta | suolitta |
| instruktiivi | – | suolin |
| komitatiivi | – | suoline-+ omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | suole- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo | suol- |
Mahdollisesti suomalais-ugrilaiseen kantakieleen omaksuttu indoeurooppalaisen kantakielen (tai sille läheisen kielimuodon) antama lainasana.[1]
1. ruoansulatuskanavan osa
| azeri: bağırsaq englanti: intestine espanja: intestino hollanti: darm m. italia: intestino m. kroatia: crijevo n. latina: intestinum liivi: sūoļ ranska: intestin m. ruotsi: tarm | saksa: Darm m. tšekki: střevo n. turkki: bağırsak ukraina: кишка f. unkari: bél uzbekki: ichak venäjä: кишка, кишечник vepsä: sol’ viro: sool |
|---|
- substantiivit: suolinkainen, suolisto
- verbit: suolistaa
luonnonsuoli,ohutsuoli,paksusuoli,peräsuoli,pohjukaissuoli,sigmasuoli,suolenkiertymä,suolenkurouma,suolenmutka,suolenpätkä,suolenseinämä,suolensisältö,suolentoiminta,suolentukkeuma,suolentuppeuma,suolentähystys,suoliavanne,suolikaasu,suolikasvain,suolilanka,suolilieve,suoliluu,suolineste,suolinukka,suolirauhanen,suolisolmu,suolisuspensio, suolitukos,suolitulehdus,sykkyräsuoli,tekosuoli,tyhjäsuoli,umpisuoli,vemmelsuoli,viemärisuoli,yhteissuoli
- suoli Kielitoimiston sanakirjassa
- suoli Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa
suoli
- monikkomuoto sanasta suolo
suoli
rinnakkaismuoto sanasta suollit
↑ Kulonen, Ulla-Maija. Sydämestä syöpään, kalvosta keuhkoon. Suomen lääketieteellisen sanaston etymologiaa. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 1995 (23). (Verkkoversio. Viitattu 8.7.2012.)