surma – Wikisanakirja (original) (raw)
surma (10)
- hengen riistäminen toiselta
Surman tekijää ei tiedetä.
Yli 150 surmaa selvittämättä Suomessa (hs.fi, 2014)
Vihdin surmat, perhesurma - (oikeustiede) lieventävien asianhaarojen vallitessa tehty tappo
- (kuvaannollisesti) kuolema; loppu, tuho
musta surma
Uusi lumi on vanhan surma.
- IPA: /ˈsurmɑ/
- tavutus: sur‧ma
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | surma | surmat |
| genetiivi | surman | surmien(surmain) |
| partitiivi | surmaa | surmia |
| akkusatiivi | surma; surman | surmat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | surmassa | surmissa |
| elatiivi | surmasta | surmista |
| illatiivi | surmaan | surmiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | surmalla | surmilla |
| ablatiivi | surmalta | surmilta |
| allatiivi | surmalle | surmille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | surmana | surmina |
| translatiivi | surmaksi | surmiksi |
| abessiivi | surmatta | surmitta |
| instruktiivi | – | surmin |
| komitatiivi | – | surmine-+ omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | surma- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo | - |
3. lieventävien asianhaarojen vallitessa tehty tappo
| englanti: (Suomessa) killing (jota anglosaksisessa lainkäytössä vastaa lähinnä) voluntary manslaughter |
|---|
lapsensurma, paloittelusurma, perhesurma, salasurma, surma-ase, surmakäärme, surmanenkeli, surmanisku, surmanloukku, surmanluoti, surmatyö
surman suu
- hengenvaarallinen paikka tai tilanne
surma Kielitoimiston sanakirjassa
Artikkeli 323 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
surma
- (historia) antimonista valmistettu (musta tai hopeanvärinen) kajaali
sȕrma f.
- (historia) antimonista valmistettu kajaali
surma f.
- zurna (puhallinsoitin)
surma f. (kyrillinen сурма)
- (historia) antimonista valmistettu kajaali
surma f. (kyrillinen сурма)
- (historia) antimonista valmistettu kajaali
surma
surma
surma