taara – Wikisanakirja (original) (raw)
taara (9)
- (taloustiede) tavaran alustan, pakkauksen tai päällyksen paino, joka vähentämällä saadaan tavaran varsinainen massa
Kun vaa'an näyttämästä vähennetään taara, saadaan laskettua tuotteen paino.
Taara on tavaran loora.
- IPA: /ˈt̪ɑːrɑ/
- tavutus: taa‧ra
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | taara | taarat |
| genetiivi | taaran | taarojen(taarain) |
| partitiivi | taaraa | taaroja |
| akkusatiivi | taara; taaran | taarat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | taarassa | taaroissa |
| elatiivi | taarasta | taaroista |
| illatiivi | taaraan | taaroihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | taaralla | taaroilla |
| ablatiivi | taaralta | taaroilta |
| allatiivi | taaralle | taaroille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | taarana | taaroina |
| translatiivi | taaraksi | taaroiksi |
| abessiivi | taaratta | taaroitta |
| instruktiivi | – | taaroin |
| komitatiivi | – | taaroine-+ omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | taara- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo | - |
ruotsin sanasta tara << italian sanasta tara < arabian sanasta طَرْح (ṭarḥ)[1][2]
taara (gen taara, part taarat)
- (yleensä ei monikkoa) päällys, pakkaus/pakkaukset, myyntipakkaus/myyntipakkaukset
Kaupluse läheduses vedeles taarat. – Kaupan läheisyydessä lojui tyhjiä pakkauksia.
Vii taara taaratagastusse. – Vie tölkit ja pullot (ym.) pullonpalautukseen. - (taloustiede) taara, myyntipakkauksen paino
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 379. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.
- ↑ Klaus Karttunen: Orientin etymologinen sanakirja. Helsinki: Gaudeamus, 2013. ISBN 978-952-495-306-1.