tahtoa – Wikisanakirja (original) (raw)

tahtoa

(taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta tahto

tahtoa (52-F) (taivutus [luo])

haluta määrätietoisesti tai voimakkaasti
Liisa tahtoo lisää kakkua.
olla taipuvainen (johonkin negatiiviseen)
Minä tahdon helposti unohtaa lähteä ajoissa kouluun.
ilmaista tahtonsa, määrätä
Tahdo, jos haluat saada lisää.

IPA: /ˈt̪ɑht̪oɑˣ/
tavutus: tah‧to‧a
kantasuomen tai varhaiskantasuomen _*tašto-_vartalo, joka on alkuperäisen _*tašta-_vartalon (→ vrt. viron sanat ja tahallinen, tahallaan yms.) rinnalle kehittynyt rinnakkaismuoto; vartalon alkuperäinen merkitys lienee ollut ’tarttua, ottaa kiinni’, josta > ’tavoitella’ > ’tahtoa’[1]

1. haluta

arabia: يريد englanti: want espanja: querer; desear esperanto: voli islanti: vilja latvia: gribēt, vēlēties liivi: tōdõ	pohjoissaame: dáhttut ranska: vouloir ruotsi: önska, vilja saksa: wollen turkki: istemek unkari: akar viro: soovima, tahtma

3. ilmaista tahtonsa, määrätä

substantiivit: tahtominen
tai, tahi
adjektiivit: tahallinen, tahaton, ?tahkea
adverbit: tahallaan, tahansa
substantiivit: tahto ?tahdas, ?tahma, ?tahna
tahtoa Kielitoimiston sanakirjassa
tahtoa Suomen etymologisessa sanakirjassa
Artikkelit 49, 3889 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

↑ Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. ”tahto”.