tuhka – Wikisanakirja (original) (raw)

Wikipedia

Nuotion tuhkaa [1]

tuhka (10-D) (10)

  1. eloperäisen aineen palamisen seurauksena muodostuva kiinteä jäännös
    Puuaineksen poltossa tuhka koostuu pääasiassa kalsiumkarbonaatista.
  2. (monikossa erityisesti) krematoimisesta jäänyt tuhka
    Isäni tuhkat ripoteltiin mereen.

vanha germaaninen laina[1]

1. eloperäisen aineen palamisen seurauksena muodostuva kiinteä jäännös

aimara: qhilla albania: hi m. baski: errauts bosnia: pepeo m. bretoni: ludu bulgaria: пепел f. englanti: ash espanja: ceniza f. esperanto: cindro galego: cinsa f. guarani: tanimbu hollanti: as f. ido: cindro inarinsaame: kunnâ indonesia: abu islanti: aska italia: cenere f. kanakanabu: abu katalaani: cendra f. ketšua: uspha korni: lüsow kroatia: pepeo m., pepel m. kymri: lludw latina: cinis m. latvia: pelni m. malta: irmied norja: aske pohjoissaame: gutna portugali: cinza f. puola: popiół ranska: cendre f. romania: scrum n. ruanda: ivu ruotsi: aska saksa: Asche f. serbia: pepeo, пепео m. sisilia: cinniri f. slovakki: popol m. sloveeni: pepel m., pepel m. tanska: aske tšekki: popel m. turkki: kül unkari: hamu venäjä: зола ‎[zola‎], пепел ‎[pepel‎] viro: tuhk

kivituhka,luutuhka,puutuhka,tuhkaherttu,tuhkakola,tuhkakuppi,tuhkalaatikko,tuhkalannoitus,tuhkalipeä,tuhkaluukku,tuhkanharmaa,tuhkapatja,tuhkapensas,tuhkapesä,tuhkapyy,tuhkarokko,tuhkaruoho,tuhkasade,tuhkatiheään,tuhkatiili,tuhkauurna,tupakantuhka

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 362. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.