tunkki – Wikisanakirja (original) (raw)
Tunkki
- raskaiden kohteiden nostamiseen tarkoitettu laite
Rakennuksia voidaan nostaa käyttäen useita tunkkeja samanaikaisesti.
Rengasta vaihdettaessa pyörä kohotetaan maasta tunkilla.
- IPA: /ˈt̪uŋkːi/, [ˈtuŋkːi]
- tavutus: tunk‧ki
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tunkki | tunkit |
| genetiivi | tunkin | tunkkien(tunkkein) |
| partitiivi | tunkkia | tunkkeja |
| akkusatiivi | tunkki; tunkin | tunkit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tunkissa | tunkeissa |
| elatiivi | tunkista | tunkeista |
| illatiivi | tunkkiin | tunkkeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tunkilla | tunkeilla |
| ablatiivi | tunkilta | tunkeilta |
| allatiivi | tunkille | tunkeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tunkkina | tunkkeina |
| translatiivi | tunkiksi | tunkeiksi |
| abessiivi | tunkitta | tunkeitta |
| instruktiivi | – | tunkein |
| komitatiivi | – | tunkkeine-+ omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | tunki- | |
| vahva vartalo | tunkki- | |
| konsonantti- vartalo | - |
verbit: tunkata