tuohi – Wikisanakirja (original) (raw)

Wikipedia

tuohi (23)

  1. (kasvitiede) varttuneen koivun varren pintaan kasvava tavallisesti lähes valkoinen korkkisolukko
  2. (arkikieltä, vanhahtava) seteliraha
    Tuohta tuohon tassuun, tai joudut pomoni kanssa tekemisiin!
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tuohi tuohet
genetiivi tuohen tuohien
partitiivi tuohta tuohia
akkusatiivi tuohi; tuohen tuohet
sisäpaikallissijat
inessiivi tuohessa tuohissa
elatiivi tuohesta tuohista
illatiivi tuoheen tuohiin
ulkopaikallissijat
adessiivi tuohella tuohilla
ablatiivi tuohelta tuohilta
allatiivi tuohelle tuohille
muut sijamuodot
essiivi tuohena tuohina
translatiivi tuoheksi tuohiksi
abessiivi tuohetta tuohitta
instruktiivi tuohin
komitatiivi tuohine-+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo tuohe-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti- vartalo tuoh-

1. koivun kuori

englanti: (birch) bark inarinsaame: pessi latgalli: tuoss latvia: tāss m. liettua: tošis m. norja: never ruotsi: näver ukraina: берест m. unkari: nyírhéj valkovenäjä: бяроста f. venäjä: берёста f. vepsä: toh', tohi viro: toht

tuhisiisna,tuohenkäppyrä,tuohikontti,tuohikulttuuri,tuohikäppyrä,tuohilippi,tuohirasia,tuohirove,tuohisuikale,tuohiterva,tuohitorvi,tuohityö,tuohivirsu