tuumia – Wikisanakirja (original) (raw)

tuumia (61) (taivutus[luo])

1. miettiä, ajatella
   Mitä tuumit suunnitelmasta?

• IPA: /ˈt̪uːmiɑˣ/
• tavutus: tuu‧mi‧a

laina venäjästä,[1] tai _-i-_johdos substantiivista tuuma tai verbistä tuumata, ks. ne

• tuumata

• tuumailla

• substantiivit: tuumiminen

• verbit: tuumiskella

• tuumia Kielitoimiston sanakirjassa

• Artikkelit 543, 933 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

tuumia

1. monikon partitiivimuoto sanasta tuuma

2. ↑ Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. ”tuumia”.