uistin – Wikisanakirja (original) (raw)

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

uistin (33)

  1. varsinkin petokalojen pyynnissä käytettävä pitkähkön siiman päähän kiinnitettävä viehe

Ääntäminen

[muokkaa]

Taivutus

[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi uistin uistimet
genetiivi uistimen uistimienuistinten
partitiivi uistinta uistimia
akkusatiivi uistin; uistimen uistimet
sisäpaikallissijat
inessiivi uistimessa uistimissa
elatiivi uistimesta uistimista
illatiivi uistimeen uistimiin
ulkopaikallissijat
adessiivi uistimella uistimilla
ablatiivi uistimelta uistimilta
allatiivi uistimelle uistimille
muut sijamuodot
essiivi uistimena(uistinna) uistimina
translatiivi uistimeksi uistimiksi
abessiivi uistimetta uistimitta
instruktiivi uistimin
komitatiivi uistimine-+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo uistime-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti- vartalo uistin-

Etymologia

[muokkaa]

Käännökset

[muokkaa]

1. varsinkin petokalojen pyynnissä käytettävä pitkähkön siiman päähän kiinnitettävä viehe

italia: cucchiaino m. ruotsi: drag turkki: cazibe

Liittyvät sanat

[muokkaa]

Yhdyssanat

[muokkaa]

heittouistin,lippauistin,lusikkauistin,ruohikkouistin,täkyuistin,uistinvita

Aiheesta muualla

[muokkaa]