ukko – Wikisanakirja (original) (raw)
- koiraspuolinen täysikasvuinen metso tai teeri
- vanha tai vanhalta vaikuttava mies
Hän ei ole vielä vanha mies, vaikka näyttääkin ukolta. - isoisä
- isä
- (puhekieltä) aviomies
Hyvähän sinun, kun on rikas ukko, sen kun vain elelet leveästi. - (kuvaannollisesti, arkikieltä) ihmistä, varsinkin miestä, esittävä lelu tai muu figuuri
Heman-ukko
Liikennevaloissa vihreä ukko osoittaa, että ylitysvuoro on jalankulkijoilla.
- IPA: /ˈukːo/
- tavutus: uk‧ko
| Taivutus | |||
|---|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko | |
| kieliopilliset sijamuodot | |||
| nominatiivi | ukko | ukot | |
| genetiivi | ukon | ukkojen | |
| partitiivi | ukkoa | ukkoja | |
| akkusatiivi | ukko; ukon | ukot | |
| sisäpaikallissijat | |||
| inessiivi | ukossa | ukoissa | |
| elatiivi | ukosta | ukoista | |
| illatiivi | ukkoon | ukkoihin | |
| ulkopaikallissijat | |||
| adessiivi | ukolla | ukoilla | |
| ablatiivi | ukolta | ukoilta | |
| allatiivi | ukolle | ukoille | |
| muut sijamuodot | |||
| essiivi | ukkona | ukkoina | |
| translatiivi | ukoksi | ukoiksi | |
| abessiivi | ukotta | ukoitta | |
| instruktiivi | – | ukoin | |
| komitatiivi | – | ukkoine-+ omistusliite | |
| vartalot | |||
| vokaalivartalo | - | ||
| heikko vartalo | uko- | ||
| vahva vartalo | ukko- | konsonantti- vartalo | - |
samaa alkuperää kuin uros, joko yhteisestä kannasta tai tämän sanan hellittelymuoto.[1]
1. koirasmetso tai -teeri
| englanti: cock |
|---|
(mies) äijä
appiukko,ennustajaukko,huru-ukko,isäukko,joulu-ukko,kumiukko,kuu-ukko,lumiukko,pakkasukko,pikku-ukko,puliukko,puu-ukko,tikku-ukko,tonttu-ukko,ukkoetana,ukkoherra,ukkoikä,ukkometso,ukkomies,ukkoteeri,ukkovalta,ukkovarvas,ukonhattu,ukonilma,ukonkorento,ukonköriläs,ukonnauris,ukonpalko,ukonputki,ukonsieni,ukontulikukka,vaivaisukko
- ukko Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkelit 379, 386 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
ukko
- ukko Karjalan kielen verkkosanakirjassa