ulostaa – Wikisanakirja (original) (raw)

ulostaa (53) (taivutus[luo])

1. (fysiologia) tyhjentää peräsuoli luonnonmukaisesti ruuansulatusjätteistä
   Herra Virtanen, voisitteko ulostaa näytteen tähän kuppiin?
2. (humoristinen) poistaa, poistaa jostakin
   Ja kas näin, teidät on nyt ulostettu kurssilta.

• IPA: /ˈulost̪ɑːˣ/

• tavutus: u‧los‧taa

• sana ulos (vartalo ulos- + pääte -taa)

• sana ulko- (heikko vokaalivartalo ulo- + pääte -staa)

1. tyhjentää peräsuoli luonnonmukaisesti ruuansulatusjätteistä

• defekoida

• (arkikieli) kakata, kakkia

• (alatyyli) paskoa, paskantaa

• virtsata

• substantiivit: ulostaminen, uloste, ulostus

• verbit: ulostautua, ulostuttaa

ulostamistarve

• ulostaa Kielitoimiston sanakirjassa