vaivata – Wikisanakirja (original) (raw)

vaivata [4]

vaivata (73) (taivutus[luo])

1. aiheuttaa jollekin huolta tai vaivaa; askarruttaa mieltä, tuottaa päänvaivaa
   Tilanne vaivaa niin, että uni on kaikonnut.
2. kiusata, olla vaivana
   Kesähelteellä kurmut usein vaivaavat poroja.
3. olla vikana, olla ongelmana
   Mikä sinun polveasi vaivaa?
4. alustaa taikinaa kääntelemällä jauhojen ja nesteen seosta, johon on lisätty rasvaa ja tarpeellisia mausteita, kunnes taikina tulee leipoutuvaksi eikä enää tartu käsiin; jauhoja lisätään tarpeen mukaan
   On raskasta vaivata pullataikinaa.

• IPA: /ˈʋɑi̯ʋɑt̪ɑˣ/
• tavutus: vai‧va‧ta

sanan vaiva vartalosta vaiva- ja suffiksista -ta

1. aiheuttaa vaivaa jollekulle; askarruttaa mieltä

• vaiva

• alustaa

• vastata

• substantiivit: vaivaaja, vaivaaminen, vaivaus

• verbit: vaivautua

• vaivata Kielitoimiston sanakirjassa

• vaivata Suomen etymologisessa sanakirjassa

• Artikkeli 144 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa