vakooja – Wikisanakirja (original) (raw)
vakooja (10)
- IPA: /ˈʋɑkoːjɑ/
- tavutus: va‧koo‧ja
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vakooja | vakoojat |
| genetiivi | vakoojan | vakoojien(vakoojain) |
| partitiivi | vakoojaa | vakoojia |
| akkusatiivi | vakooja; vakoojan | vakoojat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vakoojassa | vakoojissa |
| elatiivi | vakoojasta | vakoojista |
| illatiivi | vakoojaan | vakoojiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vakoojalla | vakoojilla |
| ablatiivi | vakoojalta | vakoojilta |
| allatiivi | vakoojalle | vakoojille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vakoojana | vakoojina |
| translatiivi | vakoojaksi | vakoojiksi |
| abessiivi | vakoojatta | vakoojitta |
| instruktiivi | – | vakoojin |
| komitatiivi | – | vakoojine-+ omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | vakooja- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo | - |
Mikael Agricolan 1510-luvulla käyttöön ottama, jo keskiajalla vakiintunut uudissana[1]
1. vakoilija
| englanti: spy espanja: espía m./f. hollanti: spion italia: spia f. katalaani: espia m./f. | kroatia: špijun m., špijunka f., uhoda m./f. portugali: espião m. ruotsi: spion saksa: Spion m., Spionin f. |
|---|
- vakooja Kielitoimiston sanakirjassa
- ↑ Lauri Hakulinen: Suomen kielen rakenne ja kehitys. 4.painos. Helsinki: Otava, 1979.