valkea – Wikisanakirja (original) (raw)

valkea (15) (komparatiivi valkeampi, superlatiivi valkein) (taivutus[luo])

  1. valkoinen

kantauralin walkV (V = vokaali)

valkea (15)

  1. tuli
    Saunan pesässä palaa valkea.
    Varo, putosi valkea lattialle!
    sytytettiin rakovalkea
  2. valkoinen väri
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi valkea valkeat
genetiivi valkean valkeidenvalkeitten(valkeain)
partitiivi valkeaavalkeata valkeita
akkusatiivi valkea; valkean valkeat
sisäpaikallissijat
inessiivi valkeassa valkeissa
elatiivi valkeasta valkeista
illatiivi valkeaan valkeisiinvalkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi valkealla valkeilla
ablatiivi valkealta valkeilta
allatiivi valkealle valkeille
muut sijamuodot
essiivi valkeana valkeina
translatiivi valkeaksi valkeiksi
abessiivi valkeatta valkeitta
instruktiivi valkein
komitatiivi valkeine-+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo valkea-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti- vartalo -

aarnivalkea,aarrevalkea,elovalkea,helavalkea,helkavalkea,kokkovalkea,kulovalkea,liidunvalkea,maidonvalkea,mustavalkea,nokivalkea,pesävalkea,puhtaanvalkea,punavalkea,pärevalkea,rakovalkea,sinivalkea,takkavalkea,vainovalkea,vitivalkea