vallata – Wikisanakirja (original) (raw)

vallata (73-I) (taivutus[luo])

1. ottaa haltuunsa asevoimin
   Venäjä valtasi Ukrainaan kuuluvan Krimin autonomisen tasavallan.
2. ottaa haltuunsa omavaltaisesti tai luvatta
   Nuoret valtasivat entisen alkoholistien yömajan ja kunnostivat sen ELMUn käyttöön.
3. ottaa valtaansa tai käyttöönsä toisten vahingoksi
   Juopporemmi on vallannut bussin takaosan.
   rottien valtaama rakennus
4. peittää alleen, levitä hallitsemattomasti
   Tulva valtasi kaupungin.
   rikkakasvien valtaama puutarha
5. ottaa valtaansa tai käyttöönsä ponnistellen vaikeuksista huolimatta
   Suo vallattiin viljelyskäyttöön.
6. tehdä valtaus kaivoksen perustamista varten
   Kullankaivaja valtasi löytämänsä esiintymän.
7. (kuvaannollisesti) joutua voimakkaan tunteen valtaan
   Minut valtasi lohduton suru.
   Paniikki valtasi väkijoukon.

• IPA: [ˈʋɑ̝lːɑ̝t̪ɑ̝]

• substantiivi valta[1] (heikko vokaalivartalo valla- + pääte -ta (:-a-))

1. ottaa haltuunsa asevoimin

2. ottaa haltuunsa omistajaton tai käyttämätön maa tai rakennus

3. tehdä valtaus kaivoksen perustamista varten

4. joutua voimakkaan tunteen valtaan

• substantiivit: valtaaja, valtaaminen, valtaus

• vallata Kielitoimiston sanakirjassa

vallata f. (monikko vallate [luo])

1. laakso

• valle

vallata

1. yksikön abessiivimuoto sanasta vald

2. ↑ Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. ”vallata”.