vitsa – Wikisanakirja (original) (raw)
Vitsa [2]
vitsa (9)
- irtain ohut, taipuisa pajun tai muun puun oksa
- edellinen rankaisuvälineenä, piiska
Joka vitsaa säästää, se vihaa lastaan; mutta joka häntä rakastaa, se häntä ajoissa kurittaa. (Sanalaskut 13:24, 1933/38 käännös) - taikavarpu, velhovapa
- IPA: /ˈʋit̪sɑ/, [ˈʋit̪sɑ̝]
- tavutus: vit‧sa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vitsa | vitsat |
| genetiivi | vitsan | vitsojen(vitsain) |
| partitiivi | vitsaa | vitsoja |
| akkusatiivi | vitsa; vitsan | vitsat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vitsassa | vitsoissa |
| elatiivi | vitsasta | vitsoista |
| illatiivi | vitsaan | vitsoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vitsalla | vitsoilla |
| ablatiivi | vitsalta | vitsoilta |
| allatiivi | vitsalle | vitsoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vitsana | vitsoina |
| translatiivi | vitsaksi | vitsoiksi |
| abessiivi | vitsatta | vitsoitta |
| instruktiivi | – | vitsoin |
| komitatiivi | – | vitsoine-+ omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | vitsa- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo | - |
kalavitsa,koivuvitsa,pajunvitsa,pajuvitsa,takkavitsa,vitsakimppu
- vitsa Kielitoimiston sanakirjassa
vitsa (1)