Anu Kantola | University of Helsinki (original) (raw)
Papers by Anu Kantola
DOAJ (DOAJ: Directory of Open Access Journals), Jun 1, 2012
European Political Science Review, Sep 6, 2022
We distinguish between the experience and expectation of subjective status decline in relation to... more We distinguish between the experience and expectation of subjective status decline in relation to electoral behaviour. Studies often link support for radical parties, especially radical right ones, to voters' experience of status decline. A few other studies argue that voters' expectation of status decline also triggers radical right support. Without precise measures of both perceptions, it has been difficult to distinguish which (or both) is most relevant for radical right support in Western Europe and the USA. Using survey data from 2018 (n = 4,076) and 2020 (n = 2,106) in Finland, we could precisely measure and distinguish between voters' experience and expectation of status decline. Descriptively, voters who have experienced status decline have low income, whereas voters who expect status decline have (lower)middle income. Using multivariate analyses, we find that voters who expect status decline consistently prefer radical right parties more than voters who expect status improvement. However, there is no robust evidence of radical right support among voters who have experienced status decline. These findings suggest that the expectation, not experience, of status decline drives radical right support. If these expectations trigger radical right support in Nordic welfare states, they may be even more pertinent in less comprehensive welfare states.
Media & viestintä
Kansanedustajista koostuvalla eduskunnan perustuslakivaliokunnalla on Suomessa monista muista mai... more Kansanedustajista koostuvalla eduskunnan perustuslakivaliokunnalla on Suomessa monista muista maista poiketen merkittävää vastuuta lakien perustuslainmukaisuuden tulkinnassa. Tutkimme tässä artikkelissa, miten julkisuuden ja median paine tuntuu perustuslakivaliokunnan työssä, kun median merkitys yhteiskunnassa on kasvanut. Selvitämme valiokunnan jäsenten, virkamiesten ja valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden haastatteluiden avulla, miten media vaikuttaa perustuslakivaliokunnan työskentelyyn ja miten valiokunta pyrkii hallitsemaan mediaa ja sen aiheuttamaa painetta. Perustuslakivaliokunnan työskentelyä ohjaavat oikeudelliset säännökset, joiden mukaan valiokunta kokoustaa suljettujen ovien takana, jolloin luottamuksellisista valiokuntakeskusteluista ei tule puhua julkisuudessa. Samalla media on kuitenkin kiinnostunut valiokunnan työskentelystä. Kuvaammekin, miten valiokunta pyrkii hallitsemaan suhdettaan mediaan myös erilaisilla epävirallisilla käytännöillä:...
International Journal of Communication, Aug 6, 2018
The objective of this chapter is to describe and discuss some important political journalism deve... more The objective of this chapter is to describe and discuss some important political journalism development trends in Denmark, Finland, Norway, and Sweden. The term political journalism traditionally ...
Tiede & edistys, Feb 1, 2016
Tiede & edistys, Apr 1, 1997
Liehuva liekinvarsi kertova lööppi levisi kioskeille, muistan ostaneeni lehden. Ilmassa oli uuden... more Liehuva liekinvarsi kertova lööppi levisi kioskeille, muistan ostaneeni lehden. Ilmassa oli uuden ajan tuntu, vanhakantaisesta kabinettipolitiikasta oltiin siirtymästä johonkin uuteen ja erilaiseen. Myöhemmin huomasin, että en ollut ainoa, jonka sydäntä Uosukainen oli väräyttänyt. Lehtien päätoimittajat ovat 90-luvun alusta lähtien äänestäneet vuoden mielipidevaikuttajan, henkilön, joka on heidän mielestään vaikuttanut eniten suomalaiseen keskusteluun. Vuonna 1996 heidän valintansa osui Uosukaiseen. Perustelujen mukaan hän "toi poliittiseen keskusteluun aivan uuden ulottuvuuden", "edisti suvaitsevaisuutta ja loi uutta poliittista kulttuuria", "purki joitakin patoja suomalaisten sisällä", "harrasti kansallisen kompleksisuuden torjuntaa" ja "sai kirjallaan nostettua suomalaisen miehen (Topin) jälleen jalustalle" (Suomen lehdistö 1997). Merkittäviä saavutuksia siis. Uosukaisen herättämät tunnelmat alkoivat kiinnostaa: mitä uutta hän toi politiikkaan? Erityisesti ajattelen kansallista yhteisöä: mitä kansallisesti merkittävää Uosukainen teki ja miten suomalaisuuden tarina näyttäytyy hänen hahmonsa kautta 90-luvulla? Mitä arvokamppailuja Uosukaisen hahmoon yhdistyi ja miten ne näyttäytyivät suhteessa kansalliseen yhteisöön? Moni aikansa yli kohonnut hahmo saa kiittää suuruudestaan kansallisaatteen keksijöitä. Suuret sotapäälliköt, valtiomiehet, kansallissäveltäjät,-kirjailijat,-urheilijat ja kauneuskuningattaret jäävät historiaan, koska heissä syystä tai toisesta tiivistyy jotakin, joka koetaan nimenomaan kansalliseksi arvoksi. Nämä julkiset kansalliset hahmot ovat kansallisen tarinan tiivistymiä, George Herbert Meadia (1950) lainatakseni "hahmoja, jotka ovat ihmisten mielissä, ja kantavat yksilöt heidän väliinsä nousseiden seinien yli". Katsoin läpi Uosukaisen kirjasta Yleisradion uutis-ja ajankohtaisohjelmiin poikineet ohjelmat syksyllä 1996 ja keväällä 1997. Analysoimalla tekstien dramaturgista rakennetta jäljitän arvokamppailuja ja jännitteitä, joita tekstit nostavat esiin. Katson ohjelmia draamana, toisilleen vastakkaisten voimien taisteluna, jossa arvokonfliktit nousevat esiin eri toimijoiden kautta (Kantola 1997). On tietenkin turha väittää, että televisio-ohjelmat kertoisivat jotakin suomalaisista ja suomalaisuudesta. Ne voivat kuitenkin toimia kulttuurisena pintana, jossa heijastuu julkisuuden tapa käsitellä ja määritellä suomalaisuutta. Tiedotus
Adult education (Finnish), Dec 1, 2001
sagepub.co.uk/journalsPermissions.nav
Accumulating Capital Today
Competitiveness has become a political buzzword in many countries since the 1980s. The paper exam... more Competitiveness has become a political buzzword in many countries since the 1980s. The paper examines the history of the concept of competitiveness, its introduction into the political field in various countries and the ways it has been used to transform political imaginaries and political governance. Theoretically I am using Michel Foucault’s notion of governmentality and concentrating on the knowledge formation processes around the concept of competitiveness. It is suggested that competitiveness form a core concept in a technocratic political imaginary that has been created by incorporating Schumpeterian theories on competition, theories on trade and strategic competition analysis from management consulting. Consequently competitiveness suggests an antipolitical and techno-nationalistic imaginary in which the polis is seen in terms of productivity and technology is perceived as the key factor in society as the future of the society is dictated by the ability to adopt and develop n...
Media, Culture & Society, 2014
Drawing from a growing body of research that focuses on emotions as social and cultural phenomena... more Drawing from a growing body of research that focuses on emotions as social and cultural phenomena, this article examines how publicly performed emotions can be employed in the exercise of power. The article uses William Reddy’s ideas on emotional regimes. A qualitative analysis of Finnish business magazine Talouselämä tracks how corporate leaders have performed publicly in Finland from 1940 to 2005. I suggest that corporate capitalism developed an emotional regime of enthusiastic individualism, which challenged the previous regime of paternal managerialism. The article demonstrates how business media such as Talouselämä provided an emotional refuge that became a public platform through which rising corporate sectors could formulate the new emotional regime. The mediated performances of corporate leaders became rituals that borrowed from the affect economy of social movements and fuelled the rise of the new capitalism.
New Political Economy, 2013
In this paper we examine how Finnish Governments dismantled the Nordic welfare state paradigm fro... more In this paper we examine how Finnish Governments dismantled the Nordic welfare state paradigm from the 1990s onwards and adopted Schumpeterian ideas of a competitive workfare state. In the early 1990s, Finland went through a financial crisis that was the most severe in OECD countries since the Second World War and came to play a major role in the paradigm change. In the crisis, the Ministry of Finance gained a central role as a consensus-building power broker, and formulated a political strategy of national competitiveness, which was adopted as a rationale of power for consensual governments and has been maintained since. We suggest that financial crises can become formative moments in which new ideas are adopted and policies are reformulated. They can also become moments which provide opportunity to overcome citizen opinion. In Finland, the wide popular and party support for the Nordic welfare model was not reflected in the new paradigm.
DOAJ (DOAJ: Directory of Open Access Journals), Jun 1, 2012
European Political Science Review, Sep 6, 2022
We distinguish between the experience and expectation of subjective status decline in relation to... more We distinguish between the experience and expectation of subjective status decline in relation to electoral behaviour. Studies often link support for radical parties, especially radical right ones, to voters' experience of status decline. A few other studies argue that voters' expectation of status decline also triggers radical right support. Without precise measures of both perceptions, it has been difficult to distinguish which (or both) is most relevant for radical right support in Western Europe and the USA. Using survey data from 2018 (n = 4,076) and 2020 (n = 2,106) in Finland, we could precisely measure and distinguish between voters' experience and expectation of status decline. Descriptively, voters who have experienced status decline have low income, whereas voters who expect status decline have (lower)middle income. Using multivariate analyses, we find that voters who expect status decline consistently prefer radical right parties more than voters who expect status improvement. However, there is no robust evidence of radical right support among voters who have experienced status decline. These findings suggest that the expectation, not experience, of status decline drives radical right support. If these expectations trigger radical right support in Nordic welfare states, they may be even more pertinent in less comprehensive welfare states.
Media & viestintä
Kansanedustajista koostuvalla eduskunnan perustuslakivaliokunnalla on Suomessa monista muista mai... more Kansanedustajista koostuvalla eduskunnan perustuslakivaliokunnalla on Suomessa monista muista maista poiketen merkittävää vastuuta lakien perustuslainmukaisuuden tulkinnassa. Tutkimme tässä artikkelissa, miten julkisuuden ja median paine tuntuu perustuslakivaliokunnan työssä, kun median merkitys yhteiskunnassa on kasvanut. Selvitämme valiokunnan jäsenten, virkamiesten ja valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden haastatteluiden avulla, miten media vaikuttaa perustuslakivaliokunnan työskentelyyn ja miten valiokunta pyrkii hallitsemaan mediaa ja sen aiheuttamaa painetta. Perustuslakivaliokunnan työskentelyä ohjaavat oikeudelliset säännökset, joiden mukaan valiokunta kokoustaa suljettujen ovien takana, jolloin luottamuksellisista valiokuntakeskusteluista ei tule puhua julkisuudessa. Samalla media on kuitenkin kiinnostunut valiokunnan työskentelystä. Kuvaammekin, miten valiokunta pyrkii hallitsemaan suhdettaan mediaan myös erilaisilla epävirallisilla käytännöillä:...
International Journal of Communication, Aug 6, 2018
The objective of this chapter is to describe and discuss some important political journalism deve... more The objective of this chapter is to describe and discuss some important political journalism development trends in Denmark, Finland, Norway, and Sweden. The term political journalism traditionally ...
Tiede & edistys, Feb 1, 2016
Tiede & edistys, Apr 1, 1997
Liehuva liekinvarsi kertova lööppi levisi kioskeille, muistan ostaneeni lehden. Ilmassa oli uuden... more Liehuva liekinvarsi kertova lööppi levisi kioskeille, muistan ostaneeni lehden. Ilmassa oli uuden ajan tuntu, vanhakantaisesta kabinettipolitiikasta oltiin siirtymästä johonkin uuteen ja erilaiseen. Myöhemmin huomasin, että en ollut ainoa, jonka sydäntä Uosukainen oli väräyttänyt. Lehtien päätoimittajat ovat 90-luvun alusta lähtien äänestäneet vuoden mielipidevaikuttajan, henkilön, joka on heidän mielestään vaikuttanut eniten suomalaiseen keskusteluun. Vuonna 1996 heidän valintansa osui Uosukaiseen. Perustelujen mukaan hän "toi poliittiseen keskusteluun aivan uuden ulottuvuuden", "edisti suvaitsevaisuutta ja loi uutta poliittista kulttuuria", "purki joitakin patoja suomalaisten sisällä", "harrasti kansallisen kompleksisuuden torjuntaa" ja "sai kirjallaan nostettua suomalaisen miehen (Topin) jälleen jalustalle" (Suomen lehdistö 1997). Merkittäviä saavutuksia siis. Uosukaisen herättämät tunnelmat alkoivat kiinnostaa: mitä uutta hän toi politiikkaan? Erityisesti ajattelen kansallista yhteisöä: mitä kansallisesti merkittävää Uosukainen teki ja miten suomalaisuuden tarina näyttäytyy hänen hahmonsa kautta 90-luvulla? Mitä arvokamppailuja Uosukaisen hahmoon yhdistyi ja miten ne näyttäytyivät suhteessa kansalliseen yhteisöön? Moni aikansa yli kohonnut hahmo saa kiittää suuruudestaan kansallisaatteen keksijöitä. Suuret sotapäälliköt, valtiomiehet, kansallissäveltäjät,-kirjailijat,-urheilijat ja kauneuskuningattaret jäävät historiaan, koska heissä syystä tai toisesta tiivistyy jotakin, joka koetaan nimenomaan kansalliseksi arvoksi. Nämä julkiset kansalliset hahmot ovat kansallisen tarinan tiivistymiä, George Herbert Meadia (1950) lainatakseni "hahmoja, jotka ovat ihmisten mielissä, ja kantavat yksilöt heidän väliinsä nousseiden seinien yli". Katsoin läpi Uosukaisen kirjasta Yleisradion uutis-ja ajankohtaisohjelmiin poikineet ohjelmat syksyllä 1996 ja keväällä 1997. Analysoimalla tekstien dramaturgista rakennetta jäljitän arvokamppailuja ja jännitteitä, joita tekstit nostavat esiin. Katson ohjelmia draamana, toisilleen vastakkaisten voimien taisteluna, jossa arvokonfliktit nousevat esiin eri toimijoiden kautta (Kantola 1997). On tietenkin turha väittää, että televisio-ohjelmat kertoisivat jotakin suomalaisista ja suomalaisuudesta. Ne voivat kuitenkin toimia kulttuurisena pintana, jossa heijastuu julkisuuden tapa käsitellä ja määritellä suomalaisuutta. Tiedotus
Adult education (Finnish), Dec 1, 2001
sagepub.co.uk/journalsPermissions.nav
Accumulating Capital Today
Competitiveness has become a political buzzword in many countries since the 1980s. The paper exam... more Competitiveness has become a political buzzword in many countries since the 1980s. The paper examines the history of the concept of competitiveness, its introduction into the political field in various countries and the ways it has been used to transform political imaginaries and political governance. Theoretically I am using Michel Foucault’s notion of governmentality and concentrating on the knowledge formation processes around the concept of competitiveness. It is suggested that competitiveness form a core concept in a technocratic political imaginary that has been created by incorporating Schumpeterian theories on competition, theories on trade and strategic competition analysis from management consulting. Consequently competitiveness suggests an antipolitical and techno-nationalistic imaginary in which the polis is seen in terms of productivity and technology is perceived as the key factor in society as the future of the society is dictated by the ability to adopt and develop n...
Media, Culture & Society, 2014
Drawing from a growing body of research that focuses on emotions as social and cultural phenomena... more Drawing from a growing body of research that focuses on emotions as social and cultural phenomena, this article examines how publicly performed emotions can be employed in the exercise of power. The article uses William Reddy’s ideas on emotional regimes. A qualitative analysis of Finnish business magazine Talouselämä tracks how corporate leaders have performed publicly in Finland from 1940 to 2005. I suggest that corporate capitalism developed an emotional regime of enthusiastic individualism, which challenged the previous regime of paternal managerialism. The article demonstrates how business media such as Talouselämä provided an emotional refuge that became a public platform through which rising corporate sectors could formulate the new emotional regime. The mediated performances of corporate leaders became rituals that borrowed from the affect economy of social movements and fuelled the rise of the new capitalism.
New Political Economy, 2013
In this paper we examine how Finnish Governments dismantled the Nordic welfare state paradigm fro... more In this paper we examine how Finnish Governments dismantled the Nordic welfare state paradigm from the 1990s onwards and adopted Schumpeterian ideas of a competitive workfare state. In the early 1990s, Finland went through a financial crisis that was the most severe in OECD countries since the Second World War and came to play a major role in the paradigm change. In the crisis, the Ministry of Finance gained a central role as a consensus-building power broker, and formulated a political strategy of national competitiveness, which was adopted as a rationale of power for consensual governments and has been maintained since. We suggest that financial crises can become formative moments in which new ideas are adopted and policies are reformulated. They can also become moments which provide opportunity to overcome citizen opinion. In Finland, the wide popular and party support for the Nordic welfare model was not reflected in the new paradigm.
Kuinka käyttää valtaa yhteiskunnassa, jossa ihmiset pitävät itseään vapaina ja tasa-arvoisina? Ku... more Kuinka käyttää valtaa yhteiskunnassa, jossa ihmiset pitävät itseään vapaina ja tasa-arvoisina? Kuinka johtaa ihmisiä, jotka haluavat johtaa itse itseään?
Matala valta kuvaa modernia vallankäyttöä. Nykyajan vallankäyttäjät ovat kehittäneet matalia tyylejä, joilla saavat tasa-arvoon uskovat ihmiset seuraamaan johtajiaan.
Keskeinen teema on vallan imu: vallankäytöllä on kyky herättää ja puhutella ihmisten tunteita. Taitavat vallankäyttäjät saavat ihmiset rakastamaan, kunnioittamaan tai ihailemaan itseänsä. Kaikki vallan tyylit herättävät kuitenkin myös kielteisiä tunteita, jotka murentavat uskoa johtajiin ja saavat ihmiset etsimään vaihtoehtoja.
Anu Kantola kuvaa sitä, kuinka johtajat ovat johtaneet toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä. Erityisesti talouselämän johtajat ovat onnistuneet luomaan tyylejä, joiden avulla he ovat astuneet yhteiskuntien johtoon, samaan aikaan kun politiikka ja poliitikot ovat joutuneet kansalaisten epäsuosioon.
VTT ja dosentti Anu Kantola on yliopistonlehtorina Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksella viestinnän oppiaineessa. Hän on aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija, ja hänet on tutkimusryhmänsä kanssa palkittu Tieto-Finlandialla (1999).