Esa Väliverronen | University of Helsinki (original) (raw)

Books by Esa Väliverronen

Mediayhteiskunta - viestintä ja valta huomiotaloudessa, 2024

Studies in Communication Sciences, 2022

This article examines the branding of the new Tampere University in Finland and the reactions it ... more This article examines the branding of the new Tampere University in Finland and the reactions it evoked in Finnish social media and news media between 2018–2020. The merger of the University of Tampere and Tampere University of Technology into a new foundation-based university provoked considerable public debate and sparked uproar over the communication style and practices of the university’s new management. The main reason for the outcry was that the new governance model of the university ignored the traditional democratic way of running a university. Our article contributes to the growing literature on public relations communication in higher education by focusing on promotional culture and the role of the changing media landscape in university branding. We analyze how and why the brand messages were contested and transformed into memes and satirical commentaries on social media. When the university’s management tried to restrain this subversive play with legal sanctions, the issue escalated into the news media. Our qualitative analysis demonstrates the possible repercussions of a quasi-corporate style of communication on the credibility of the university as a higher education institution in a hybrid media environment.

Journal of Science Communication, 2021

In this article, we explore scientists' freedom of expression in the context of authoritarian pop... more In this article, we explore scientists' freedom of expression in the context of authoritarian populism. Our particular case for this analysis is Finland, where the right-wing populist Finns Party entered the government for the first time in 2015. More recently, after leaving the government in 2017, the party has been the most popular party in opinion polls in 2021. We illustrate the current threats to Finnish researchers' freedom of expression using their responses on three surveys, made in 2015, 2017 and 2019. We focus on politically motivated disparagement of scientists and experts, and the scientists' experiences with online hate and aggressive feedback. Further, we relate these findings to the recent studies on authoritarian populism and science-related populism. We argue that this development may affect researchers' readiness to communicate their research and expertise in public.

Routledge Handbook of Public Communication of Science and Technology, 2021

This chapter reviews the mediatisation concept, which has recently made a strong impact in media ... more This chapter reviews the mediatisation concept, which has recently made a strong impact in media and communication studies, particularly in the field of political communication but also in science communication. It discusses the outcomes and problems of mediatisation research in relation to shifting science communication practices. The chapter introduces the concept of promotional culture in order to put the mediatisation of science into the broader social and cultural context.

Hyvä ja paha tieto., 2021

Viime vuosina on puhuttu ja kirjoitettu – kyllästymiseen asti - totuudenjälkeisestä ajasta, vale... more Viime vuosina on puhuttu ja kirjoitettu – kyllästymiseen asti - totuudenjälkeisestä ajasta, valeuutisten yleistymisestä ja asiantuntijuuden hyljeksimisestä. Brexit-äänestystä ja Donald Trumpin valintaa Yhdysvaltain presidentiksi on kuvattu ”äänekkääksi vastalauseeksi asiantuntijuudelle”. Pisimmälle tämän teesin on vienyt kenties amerikkalainen politiikan tutkija Tom Nichols kirjassaan Death of Expertise.

Toisaalta koronaviruspandemia on nostanut esiin päinvastaisia tulkintoja. Kriisitilanteissa luottamus instituutioihin ja tutkimustietoon näyttää jälleen vahvistuvan. ”Koronavirus tekee asiantuntijuudesta jälleen mahtavaa”, kirjoitti Washington Post lehden kolumnisti maaliskuussa leikitellen Donald Trumpin vaalikampanjan iskulauseella. Kirjoittaja epäili, että ’totuuden jälkeiselle ajalle’ tyypillinen tieteen vähättely ja asiantuntijoiden epäily tekee jälleen tilaa tieteen arvostuksen kasvulle, kun maailmanlaajuisen epidemian hallinta on niin vahvasti sidoksissa tutkimukseen ja asiantuntijajärjestelmien toimintaan.

Mielestäni sekä puheet asiantuntijuuden kuolemasta että sen uudesta arvonnoususta ovat vahvoja yksinkertaistuksia. Olen edellä pyrkinyt osoittamaan, että kyse on erilaisista, ristiriitaisista kehityskuluista. Vaikka tieteen ja tutkimustiedon arvostus ja merkitys näyttäisivät pikemminkin vahvistuvan kuin heikkenevän, samanaikaisesti tutkimustietoa ja asiantuntijoita haastetaan ja kyseenalaistetaan entistä voimakkaammin. Nämä kyseenalaistajat eivät ole vain tutkimustietoa vieroksuvia autoritaarisen populismin kannattajia, vaan yhä useammin myös pitkälle koulutettuja liberaaleja, jotka uskovat pystyvänsä itse arvioimaan asiantuntijoiden näkemyksiä ja seulomaan tutkimustiedon tulvasta luotettavimman tiedon. Tämä kehitys luo myös kysyntää uudentyyppisille asiantuntijoille, joiden tausta ei ole tieteessä.

Koronakriisi on selkeästi osoittanut, miten keskeinen rooli tutkimustiedolla ja asiantuntijoilla on päätöksenteon pohjana. Mutta koska päätöksenteko ei ole vain neutraalia päättelyä tutkimustiedon pohjalta, siihen kietoutuvat aina myös ideologiat ja arvot. Politiikan tieteellistyessä myös tiede väistämättä politisoituu. Päätöksiä tuetaan ja toisenlaisia valintoja kritisoidaan valikoidulla tutkimustiedolla. Tarvitaan parempaa ymmärrystä tieteen luonteesta ja siitä, miten tutkimustietoa voidaan soveltaa päätöksentekoon. Tämä on suuri haaste niin tutkijoille, tiedeviestijöille, tiedetoimittajille sekä tieteellisen tiedon soveltajille. Ongelmaan ei ole muuta lääkettä kuin avoin ja kriittinen keskustelu, joka ei lukkiudu valmiisiin poteroihin ja kiisteleviin koulukuntiin.

Science, Technology & Human Values, 2020

The media have become an important arena where struggles over the symbolic legitimacy of expert a... more The media have become an important arena where struggles over the symbolic legitimacy of expert authority take place and where scientific experts increasingly have to compete for public recognition. The rise of authoritarian and populist leaders in many countries and the growing importance of social media have fueled criticism against scientific institutions and individual researchers. This paper discusses the new hidden forms of suppression and self-censorship regarding scientists' roles as public experts. It is based on two web surveys conducted among Finnish researchers in 2015 and 2017. We focus on answers to the open-ended questions in these surveys, where respondents reflect upon issues of freedom of expression and the feedback they receive in public arenas. Building on previous research on suppression, "research silencing," and the

Tieteen vapaus ja tutkijan sananvapaus, 2020

Papers by Esa Väliverronen

Scandinavian Journal of Public Health, 2024

The Finnish Science Barometer, 2024

Public trust in science institutions and scientists remains high in Finland. It is in fact extrem... more Public trust in science institutions and scientists remains high in Finland. It is in fact extremely high by international comparison, reflecting a broader sense of trust and confidence in all key institutions of society.
In 2024, 86% of respondents expressed very high or rather high trust in science and research. Universities ranked third on the institutional trust scale: 83% said they trusted the defence forces, the police, and 80% universities. Public trust was at the same level as in the previous survey.
Respondents’ assessments of the state of science and technology in Finland were less positive than two years ago: 79% gave a high rating to the general standard of technology and 76% to the quality of science and research. These figures are 9 to 10 percentage points lower than in 2022. The results reflect the growing concerns expressed recently by many scientists about the level of Finnish research and technology.
Attitudes to the increasing use of AI in society were slightly more often positive (51%) than negative (39%). Among different AI applications, respondents took the most positive view on the use of facial recog- nition in crime prevention and border control. At the opposite end of the scale, respondents were most negative about the use of automatic weapons and the use of AI in journalism and employee recruitment.

Media & Viestintä, 2023

COVID-19-pandemia oli pitkäkestoinen mediatapahtuma, jossa asiantuntijoiden rooli tiedon lähteinä... more COVID-19-pandemia oli pitkäkestoinen mediatapahtuma, jossa asiantuntijoiden rooli tiedon lähteinä ja tulkitsijoina oli keskeinen. Perinteisesti asiantuntijoiden ja uutismedioiden välillä vallitsee hyvä yhteistyösuhde, sillä asiantuntijat tarjoa- vat uutismedialle sen kaipaamaa faktapohjaisuutta ja asiantuntijat näkevät julki- sen kommentoinnin osana työnkuvaansa. Artikkelissa tutkimme haastattelu- aineiston avulla asiantuntijoiden ja toimittajien käsityksiä keskinäisestä yhteis- työstään pandemian aikaan Suomessa.
Havaitsimme yhteistyössä kaksi eri vaihetta. Ensimmäisessä maalis–huhtikuu- hun 2020 ajoittuneessa vaiheessa, jota kutsumme kriisimoodiksi, asiantuntijat ja viranomaiset asettuivat viestinnällisesti samalle puolelle. Erimielisyydet jätettiin taka-alalle ja asiantuntijat ja uutismedia tekivät yhteistyössä viranomaistoimin- taa tukevaa tiedonvälitystä. Toukokuusta 2020 alkoi toinen vaihe, jota kutsumme nimellä julkiset kiistat. Kriisimoodiin verrattuna yhteistyö alkoi rakoilla ja jännit- teet nousivat pintaan. Tämä johtui toimittajien itsereflektiosta sekä osin asian- tuntijoiden keskinäisestä erimielisyydestä ja uutismedian taipumuksesta kärjis- tää uutisaiheita. Akuutissa kriisitilanteessa yhteistyö voi olla saumatonta, mutta asiantuntijoiden ja toimittajien väliset jännitteet ovat myös kansalaisen tiedon- tarvetta palveleva voima.

Kanava, 2021

Salal tto a p detään use n myst senä, todell suudesta rrallaan olevana lm önä. Järkevämpää ol s y... more Salal tto a p detään use n myst senä, todell suudesta rrallaan olevana lm önä. Järkevämpää ol s ymmärtää ne yhdeks d s nformaat on muodoks , ohon myös tseään rat onaal s na p tävät hm set vo vat ha rahtua.

Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 2020

Katsauksessa esitellään suomalaisten rokotusasenteita kartoittavia tuoreita kyselyjä ja tehdään n... more Katsauksessa esitellään suomalaisten rokotusasenteita kartoittavia tuoreita kyselyjä ja tehdään niiden pohjalta kuvailevaa analyysia. Kyselytulosten valossa suomalaiset luottavat kansainvälisessä vertailussa erittäin vahvasti rokotteiden tehokkuuteen ja turvallisuuteen. Myöskään valtakunnallisen rokotusrekisterin tiedot rokotuskattavuuden kehityksestä eivät tue julkisuudessa toisinaan esitettyjä väitteitä rokotuksista kieltäytymisen merkittävästä kasvusta. Tutkimustietoa suomalaisten suhtautumisesta rokotuksiin tarvitaan kuitenkin lisää, erityisesti alueellisesta vaihtelusta. Kyselytutkimusten rinnalle kaivataan myös laadullista tutkimusta rokotusasenteista.

The routledge companion to media and scandal

Intimate revelations of politicians' private lives have become a recurring feature of political j... more Intimate revelations of politicians' private lives have become a recurring feature of political journalism across advanced industrial democracies since the 1990s. Since the Clinton-Lewinsky case, political sex scandals have become a global phenomenon, although national differences in conceptions of private and public still seem to exist. In this chapter, we concentrate on political sex scandals, which are typically revelations of extramarital affairs and unwanted intrusions into areas of personal domain that politicians want to remain private. Often these include information that might damage a politician's reputation and career. The focus is on the dynamics between different media in the revelation of political sex scandals. We argue that such scandals, although justified in the name of the public interest, have the effect of softening the professional boundaries between different types of media outlets and creating greater coherence in the field. At the same time, professional norms serve as boundary markers (Singer 2015) as the hierarchy of genres is being renegotiated and the borders between "hard" and "soft" forms of journalism are being redrawn. National differences in exposure Research from different countries have pointed at the trend of an increased proclivity of certain media to intrude into the private lives of politicians. However, the intimization process is uneven and by no means universal: politicians' personal lives receive publicity in most countries but to different extents. For example, Castells (2004) has noted that, when it comes to the reporting of extramarital sex lives, the USA stands at one extreme in its lack of reverence, with continental European democracies at the other, and the UK somewhere in between. Stanyer (2013, 160) confirms that there has been a marked divergence from the 1990s onwards in how much the media are willing to intrude into the private lives of politicians and in the extent to which revelations about politicians' sexual relations and orientation flood the public sphere in different countries. 1 Based on a comparison of seven countries in 1990-2009, the non-consensual exposure of politicians' infidelity was largely a phenomenon of the USA, and to some extent the UK, but almost absent in the studied continental European countries (France, Germany, Italy, and Spain). Traditionally, politicians' sexual misdemeanors have been very much a taboo in many European countries. For example, in France, politicians have enjoyed strong privacy protection and the extramarital affairs of leading politicians have been public secrets, unlikely to cause much turmoil. In Germany, too, there has been a tacit agreement that journalists do not disclose private details about politicians' marriage problems, extramarital affairs, and sexual inclinations (Esser and Hartung 2004, 1064-1065). However, the zone of privacy around politicians is said to be shrinking also in those countries where they have traditionally enjoyed greater privacy protection. Authors have remarked on the personalized nature of political communication in Italy (Campus 2010), Germany (Holtz-Bacha 2004; Neckel 2005), and France (Kuhn 2004; 2007), although intimization has never gained as intrusive a dynamic as in the USA, where even unsubstantiated rumors about politicians' extramarital affairs routinely make it to the news (Sabato et al. 2000, 71), or in the UK, where intrusions into the private lives of politicians have been normalized in the tabloid press since the 1990s (Deacon 2004). So why have sex scandals attracted more public attention in some countries than in others? International research suggests that the occurrence or absence of political sex scandals is not attributable to mono-causal explanations, but rather the outcome of a combination of different political, legal, media-related, and sociocultural conditions (see Thompson 2000, 147-148; Stanyer 2013, 100). Part of the reason lies in differences in political culture and legislation. According to Stanyer (2013, 78), politically related conditions include, for example, greater emphasis on character and the growing legal control of political life. These factors have been apparent particularly in the USA. Also, the levels of press-party parallelism in the different countries might help explain the differing cultures.

Social Studies of Science

In many countries, attempts to suppress scientists as public experts have become more prevalent. ... more In many countries, attempts to suppress scientists as public experts have become more prevalent. In democratic countries, environmental scientists have been a particular focus of control. This article looks at structures and mechanisms of suppression of government researchers. It is based on a qualitative analysis of ten in-depth interviews with environmental researchers being employed or engaged in government science. The analysis is influenced by a power-theoretical perspective on the suppression of science. By analyzing the interviewees’ accounts, it scrutinizes the different ways in which political and economic control can trickle down in research organizations such as state research institutes and come to affect individual researchers. The focus is especially on the interlinking of political and economic influence of external actors with different forms and practices of control at the organizational level. Three forms of such trickle-down are identified and discussed: internali...

Journal of Science Communication

In this article, we explore scientists' freedom of expression in the context of authoritarian... more In this article, we explore scientists' freedom of expression in the context of authoritarian populism. Our particular case for this analysis is Finland, where the right-wing populist Finns Party entered the government for the first time in 2015. More recently, after leaving the government in 2017, the party has been the most popular party in opinion polls in 2021. We illustrate the current threats to Finnish researchers' freedom of expression using their responses on three surveys, made in 2015, 2017 and 2019. We focus on politically motivated disparagement of scientists and experts, and the scientists' experiences with online hate and aggressive feedback. Further, we relate these findings to the recent studies on authoritarian populism and science-related populism. We argue that this development may affect researchers' readiness to communicate their research and expertise in public.

Yhteiskuntapolitiikka, 2021

VID19-pandemiaa koskevia väestökyselyjä. Ensimmäinen kysely toteutettiin pian valmiuslain asettam... more VID19-pandemiaa koskevia väestökyselyjä. Ensimmäinen kysely toteutettiin pian valmiuslain asettamisen, koulujen sulkemisen (16.3.2020) ja Uudenmaan alueen rajojen sulkemisen (28.3.2020) jälkeen. Pian tämän jälkeen rajoituksia alettiin asteittain purkaa. Toinen kysely toteutettiin kesäkuussa, hieman ennen kuin valmiuslaki päättyi (15.6.2020). (ks. esim. Tiirinki ym. 2020.) Epidemia rauhoittui kesällä, mutta tartunnat alkoivat yleistyä elokuussa, ja epidemia kiihtyi brought to you by CORE View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk provided by Julkari KIRJALLISUUS Askvall, Cissi ym.

Science, Technology, & Human Values, 2020

The media have become an important arena where struggles over the symbolic legitimacy of expert a... more The media have become an important arena where struggles over the symbolic legitimacy of expert authority take place and where scientific experts increasingly have to compete for public recognition. The rise of authoritarian and populist leaders in many countries and the growing importance of social media have fueled criticism against scientific institutions and individual researchers. This paper discusses the new hidden forms of suppression and self-censorship regarding scientists’ roles as public experts. It is based on two web surveys conducted among Finnish researchers in 2015 and 2017. We focus on answers to the open-ended questions in these surveys, where respondents reflect upon issues of freedom of expression and the feedback they receive in public arenas. Building on previous research on suppression, “research silencing,” and the “chilling effect,” we discuss the connection between freedom of expression and freedom of inquiry. We make a distinction between four forms of sup...

Journal of Science Communication, 2020

Based on recent accounts of the sociology of expertise, we analyse the public contestation and ex... more Based on recent accounts of the sociology of expertise, we analyse the public contestation and expansion of expertise in the context of COVID-19. During the epidemic, the expertise of the Finnish Institute for Health and Welfare (THL), became increasingly contested. By exploring Twitter discussions concerning the actions of THL during the first months of the epidemic from January to mid-June 2020, we analyse the main motivations and arguments in this public contestation as well as the alternative forms of expertise proposed by the critics. We focus particularly on two forms of criticism arguing for what we call networked expertise: liberal crowdsourcing supporters and data-solutionists presenting alternative epidemiological models.

Mediayhteiskunta - viestintä ja valta huomiotaloudessa, 2024

Studies in Communication Sciences, 2022

This article examines the branding of the new Tampere University in Finland and the reactions it ... more This article examines the branding of the new Tampere University in Finland and the reactions it evoked in Finnish social media and news media between 2018–2020. The merger of the University of Tampere and Tampere University of Technology into a new foundation-based university provoked considerable public debate and sparked uproar over the communication style and practices of the university’s new management. The main reason for the outcry was that the new governance model of the university ignored the traditional democratic way of running a university. Our article contributes to the growing literature on public relations communication in higher education by focusing on promotional culture and the role of the changing media landscape in university branding. We analyze how and why the brand messages were contested and transformed into memes and satirical commentaries on social media. When the university’s management tried to restrain this subversive play with legal sanctions, the issue escalated into the news media. Our qualitative analysis demonstrates the possible repercussions of a quasi-corporate style of communication on the credibility of the university as a higher education institution in a hybrid media environment.

Journal of Science Communication, 2021

In this article, we explore scientists' freedom of expression in the context of authoritarian pop... more In this article, we explore scientists' freedom of expression in the context of authoritarian populism. Our particular case for this analysis is Finland, where the right-wing populist Finns Party entered the government for the first time in 2015. More recently, after leaving the government in 2017, the party has been the most popular party in opinion polls in 2021. We illustrate the current threats to Finnish researchers' freedom of expression using their responses on three surveys, made in 2015, 2017 and 2019. We focus on politically motivated disparagement of scientists and experts, and the scientists' experiences with online hate and aggressive feedback. Further, we relate these findings to the recent studies on authoritarian populism and science-related populism. We argue that this development may affect researchers' readiness to communicate their research and expertise in public.

Routledge Handbook of Public Communication of Science and Technology, 2021

This chapter reviews the mediatisation concept, which has recently made a strong impact in media ... more This chapter reviews the mediatisation concept, which has recently made a strong impact in media and communication studies, particularly in the field of political communication but also in science communication. It discusses the outcomes and problems of mediatisation research in relation to shifting science communication practices. The chapter introduces the concept of promotional culture in order to put the mediatisation of science into the broader social and cultural context.

Hyvä ja paha tieto., 2021

Viime vuosina on puhuttu ja kirjoitettu – kyllästymiseen asti - totuudenjälkeisestä ajasta, vale... more Viime vuosina on puhuttu ja kirjoitettu – kyllästymiseen asti - totuudenjälkeisestä ajasta, valeuutisten yleistymisestä ja asiantuntijuuden hyljeksimisestä. Brexit-äänestystä ja Donald Trumpin valintaa Yhdysvaltain presidentiksi on kuvattu ”äänekkääksi vastalauseeksi asiantuntijuudelle”. Pisimmälle tämän teesin on vienyt kenties amerikkalainen politiikan tutkija Tom Nichols kirjassaan Death of Expertise.

Toisaalta koronaviruspandemia on nostanut esiin päinvastaisia tulkintoja. Kriisitilanteissa luottamus instituutioihin ja tutkimustietoon näyttää jälleen vahvistuvan. ”Koronavirus tekee asiantuntijuudesta jälleen mahtavaa”, kirjoitti Washington Post lehden kolumnisti maaliskuussa leikitellen Donald Trumpin vaalikampanjan iskulauseella. Kirjoittaja epäili, että ’totuuden jälkeiselle ajalle’ tyypillinen tieteen vähättely ja asiantuntijoiden epäily tekee jälleen tilaa tieteen arvostuksen kasvulle, kun maailmanlaajuisen epidemian hallinta on niin vahvasti sidoksissa tutkimukseen ja asiantuntijajärjestelmien toimintaan.

Mielestäni sekä puheet asiantuntijuuden kuolemasta että sen uudesta arvonnoususta ovat vahvoja yksinkertaistuksia. Olen edellä pyrkinyt osoittamaan, että kyse on erilaisista, ristiriitaisista kehityskuluista. Vaikka tieteen ja tutkimustiedon arvostus ja merkitys näyttäisivät pikemminkin vahvistuvan kuin heikkenevän, samanaikaisesti tutkimustietoa ja asiantuntijoita haastetaan ja kyseenalaistetaan entistä voimakkaammin. Nämä kyseenalaistajat eivät ole vain tutkimustietoa vieroksuvia autoritaarisen populismin kannattajia, vaan yhä useammin myös pitkälle koulutettuja liberaaleja, jotka uskovat pystyvänsä itse arvioimaan asiantuntijoiden näkemyksiä ja seulomaan tutkimustiedon tulvasta luotettavimman tiedon. Tämä kehitys luo myös kysyntää uudentyyppisille asiantuntijoille, joiden tausta ei ole tieteessä.

Koronakriisi on selkeästi osoittanut, miten keskeinen rooli tutkimustiedolla ja asiantuntijoilla on päätöksenteon pohjana. Mutta koska päätöksenteko ei ole vain neutraalia päättelyä tutkimustiedon pohjalta, siihen kietoutuvat aina myös ideologiat ja arvot. Politiikan tieteellistyessä myös tiede väistämättä politisoituu. Päätöksiä tuetaan ja toisenlaisia valintoja kritisoidaan valikoidulla tutkimustiedolla. Tarvitaan parempaa ymmärrystä tieteen luonteesta ja siitä, miten tutkimustietoa voidaan soveltaa päätöksentekoon. Tämä on suuri haaste niin tutkijoille, tiedeviestijöille, tiedetoimittajille sekä tieteellisen tiedon soveltajille. Ongelmaan ei ole muuta lääkettä kuin avoin ja kriittinen keskustelu, joka ei lukkiudu valmiisiin poteroihin ja kiisteleviin koulukuntiin.

Science, Technology & Human Values, 2020

The media have become an important arena where struggles over the symbolic legitimacy of expert a... more The media have become an important arena where struggles over the symbolic legitimacy of expert authority take place and where scientific experts increasingly have to compete for public recognition. The rise of authoritarian and populist leaders in many countries and the growing importance of social media have fueled criticism against scientific institutions and individual researchers. This paper discusses the new hidden forms of suppression and self-censorship regarding scientists' roles as public experts. It is based on two web surveys conducted among Finnish researchers in 2015 and 2017. We focus on answers to the open-ended questions in these surveys, where respondents reflect upon issues of freedom of expression and the feedback they receive in public arenas. Building on previous research on suppression, "research silencing," and the

Tieteen vapaus ja tutkijan sananvapaus, 2020

Scandinavian Journal of Public Health, 2024

The Finnish Science Barometer, 2024

Public trust in science institutions and scientists remains high in Finland. It is in fact extrem... more Public trust in science institutions and scientists remains high in Finland. It is in fact extremely high by international comparison, reflecting a broader sense of trust and confidence in all key institutions of society.
In 2024, 86% of respondents expressed very high or rather high trust in science and research. Universities ranked third on the institutional trust scale: 83% said they trusted the defence forces, the police, and 80% universities. Public trust was at the same level as in the previous survey.
Respondents’ assessments of the state of science and technology in Finland were less positive than two years ago: 79% gave a high rating to the general standard of technology and 76% to the quality of science and research. These figures are 9 to 10 percentage points lower than in 2022. The results reflect the growing concerns expressed recently by many scientists about the level of Finnish research and technology.
Attitudes to the increasing use of AI in society were slightly more often positive (51%) than negative (39%). Among different AI applications, respondents took the most positive view on the use of facial recog- nition in crime prevention and border control. At the opposite end of the scale, respondents were most negative about the use of automatic weapons and the use of AI in journalism and employee recruitment.

Media & Viestintä, 2023

COVID-19-pandemia oli pitkäkestoinen mediatapahtuma, jossa asiantuntijoiden rooli tiedon lähteinä... more COVID-19-pandemia oli pitkäkestoinen mediatapahtuma, jossa asiantuntijoiden rooli tiedon lähteinä ja tulkitsijoina oli keskeinen. Perinteisesti asiantuntijoiden ja uutismedioiden välillä vallitsee hyvä yhteistyösuhde, sillä asiantuntijat tarjoa- vat uutismedialle sen kaipaamaa faktapohjaisuutta ja asiantuntijat näkevät julki- sen kommentoinnin osana työnkuvaansa. Artikkelissa tutkimme haastattelu- aineiston avulla asiantuntijoiden ja toimittajien käsityksiä keskinäisestä yhteis- työstään pandemian aikaan Suomessa.
Havaitsimme yhteistyössä kaksi eri vaihetta. Ensimmäisessä maalis–huhtikuu- hun 2020 ajoittuneessa vaiheessa, jota kutsumme kriisimoodiksi, asiantuntijat ja viranomaiset asettuivat viestinnällisesti samalle puolelle. Erimielisyydet jätettiin taka-alalle ja asiantuntijat ja uutismedia tekivät yhteistyössä viranomaistoimin- taa tukevaa tiedonvälitystä. Toukokuusta 2020 alkoi toinen vaihe, jota kutsumme nimellä julkiset kiistat. Kriisimoodiin verrattuna yhteistyö alkoi rakoilla ja jännit- teet nousivat pintaan. Tämä johtui toimittajien itsereflektiosta sekä osin asian- tuntijoiden keskinäisestä erimielisyydestä ja uutismedian taipumuksesta kärjis- tää uutisaiheita. Akuutissa kriisitilanteessa yhteistyö voi olla saumatonta, mutta asiantuntijoiden ja toimittajien väliset jännitteet ovat myös kansalaisen tiedon- tarvetta palveleva voima.

Kanava, 2021

Salal tto a p detään use n myst senä, todell suudesta rrallaan olevana lm önä. Järkevämpää ol s y... more Salal tto a p detään use n myst senä, todell suudesta rrallaan olevana lm önä. Järkevämpää ol s ymmärtää ne yhdeks d s nformaat on muodoks , ohon myös tseään rat onaal s na p tävät hm set vo vat ha rahtua.

Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 2020

Katsauksessa esitellään suomalaisten rokotusasenteita kartoittavia tuoreita kyselyjä ja tehdään n... more Katsauksessa esitellään suomalaisten rokotusasenteita kartoittavia tuoreita kyselyjä ja tehdään niiden pohjalta kuvailevaa analyysia. Kyselytulosten valossa suomalaiset luottavat kansainvälisessä vertailussa erittäin vahvasti rokotteiden tehokkuuteen ja turvallisuuteen. Myöskään valtakunnallisen rokotusrekisterin tiedot rokotuskattavuuden kehityksestä eivät tue julkisuudessa toisinaan esitettyjä väitteitä rokotuksista kieltäytymisen merkittävästä kasvusta. Tutkimustietoa suomalaisten suhtautumisesta rokotuksiin tarvitaan kuitenkin lisää, erityisesti alueellisesta vaihtelusta. Kyselytutkimusten rinnalle kaivataan myös laadullista tutkimusta rokotusasenteista.

The routledge companion to media and scandal

Intimate revelations of politicians' private lives have become a recurring feature of political j... more Intimate revelations of politicians' private lives have become a recurring feature of political journalism across advanced industrial democracies since the 1990s. Since the Clinton-Lewinsky case, political sex scandals have become a global phenomenon, although national differences in conceptions of private and public still seem to exist. In this chapter, we concentrate on political sex scandals, which are typically revelations of extramarital affairs and unwanted intrusions into areas of personal domain that politicians want to remain private. Often these include information that might damage a politician's reputation and career. The focus is on the dynamics between different media in the revelation of political sex scandals. We argue that such scandals, although justified in the name of the public interest, have the effect of softening the professional boundaries between different types of media outlets and creating greater coherence in the field. At the same time, professional norms serve as boundary markers (Singer 2015) as the hierarchy of genres is being renegotiated and the borders between "hard" and "soft" forms of journalism are being redrawn. National differences in exposure Research from different countries have pointed at the trend of an increased proclivity of certain media to intrude into the private lives of politicians. However, the intimization process is uneven and by no means universal: politicians' personal lives receive publicity in most countries but to different extents. For example, Castells (2004) has noted that, when it comes to the reporting of extramarital sex lives, the USA stands at one extreme in its lack of reverence, with continental European democracies at the other, and the UK somewhere in between. Stanyer (2013, 160) confirms that there has been a marked divergence from the 1990s onwards in how much the media are willing to intrude into the private lives of politicians and in the extent to which revelations about politicians' sexual relations and orientation flood the public sphere in different countries. 1 Based on a comparison of seven countries in 1990-2009, the non-consensual exposure of politicians' infidelity was largely a phenomenon of the USA, and to some extent the UK, but almost absent in the studied continental European countries (France, Germany, Italy, and Spain). Traditionally, politicians' sexual misdemeanors have been very much a taboo in many European countries. For example, in France, politicians have enjoyed strong privacy protection and the extramarital affairs of leading politicians have been public secrets, unlikely to cause much turmoil. In Germany, too, there has been a tacit agreement that journalists do not disclose private details about politicians' marriage problems, extramarital affairs, and sexual inclinations (Esser and Hartung 2004, 1064-1065). However, the zone of privacy around politicians is said to be shrinking also in those countries where they have traditionally enjoyed greater privacy protection. Authors have remarked on the personalized nature of political communication in Italy (Campus 2010), Germany (Holtz-Bacha 2004; Neckel 2005), and France (Kuhn 2004; 2007), although intimization has never gained as intrusive a dynamic as in the USA, where even unsubstantiated rumors about politicians' extramarital affairs routinely make it to the news (Sabato et al. 2000, 71), or in the UK, where intrusions into the private lives of politicians have been normalized in the tabloid press since the 1990s (Deacon 2004). So why have sex scandals attracted more public attention in some countries than in others? International research suggests that the occurrence or absence of political sex scandals is not attributable to mono-causal explanations, but rather the outcome of a combination of different political, legal, media-related, and sociocultural conditions (see Thompson 2000, 147-148; Stanyer 2013, 100). Part of the reason lies in differences in political culture and legislation. According to Stanyer (2013, 78), politically related conditions include, for example, greater emphasis on character and the growing legal control of political life. These factors have been apparent particularly in the USA. Also, the levels of press-party parallelism in the different countries might help explain the differing cultures.

Social Studies of Science

In many countries, attempts to suppress scientists as public experts have become more prevalent. ... more In many countries, attempts to suppress scientists as public experts have become more prevalent. In democratic countries, environmental scientists have been a particular focus of control. This article looks at structures and mechanisms of suppression of government researchers. It is based on a qualitative analysis of ten in-depth interviews with environmental researchers being employed or engaged in government science. The analysis is influenced by a power-theoretical perspective on the suppression of science. By analyzing the interviewees’ accounts, it scrutinizes the different ways in which political and economic control can trickle down in research organizations such as state research institutes and come to affect individual researchers. The focus is especially on the interlinking of political and economic influence of external actors with different forms and practices of control at the organizational level. Three forms of such trickle-down are identified and discussed: internali...

Journal of Science Communication

In this article, we explore scientists' freedom of expression in the context of authoritarian... more In this article, we explore scientists' freedom of expression in the context of authoritarian populism. Our particular case for this analysis is Finland, where the right-wing populist Finns Party entered the government for the first time in 2015. More recently, after leaving the government in 2017, the party has been the most popular party in opinion polls in 2021. We illustrate the current threats to Finnish researchers' freedom of expression using their responses on three surveys, made in 2015, 2017 and 2019. We focus on politically motivated disparagement of scientists and experts, and the scientists' experiences with online hate and aggressive feedback. Further, we relate these findings to the recent studies on authoritarian populism and science-related populism. We argue that this development may affect researchers' readiness to communicate their research and expertise in public.

Yhteiskuntapolitiikka, 2021

VID19-pandemiaa koskevia väestökyselyjä. Ensimmäinen kysely toteutettiin pian valmiuslain asettam... more VID19-pandemiaa koskevia väestökyselyjä. Ensimmäinen kysely toteutettiin pian valmiuslain asettamisen, koulujen sulkemisen (16.3.2020) ja Uudenmaan alueen rajojen sulkemisen (28.3.2020) jälkeen. Pian tämän jälkeen rajoituksia alettiin asteittain purkaa. Toinen kysely toteutettiin kesäkuussa, hieman ennen kuin valmiuslaki päättyi (15.6.2020). (ks. esim. Tiirinki ym. 2020.) Epidemia rauhoittui kesällä, mutta tartunnat alkoivat yleistyä elokuussa, ja epidemia kiihtyi brought to you by CORE View metadata, citation and similar papers at core.ac.uk provided by Julkari KIRJALLISUUS Askvall, Cissi ym.

Science, Technology, & Human Values, 2020

The media have become an important arena where struggles over the symbolic legitimacy of expert a... more The media have become an important arena where struggles over the symbolic legitimacy of expert authority take place and where scientific experts increasingly have to compete for public recognition. The rise of authoritarian and populist leaders in many countries and the growing importance of social media have fueled criticism against scientific institutions and individual researchers. This paper discusses the new hidden forms of suppression and self-censorship regarding scientists’ roles as public experts. It is based on two web surveys conducted among Finnish researchers in 2015 and 2017. We focus on answers to the open-ended questions in these surveys, where respondents reflect upon issues of freedom of expression and the feedback they receive in public arenas. Building on previous research on suppression, “research silencing,” and the “chilling effect,” we discuss the connection between freedom of expression and freedom of inquiry. We make a distinction between four forms of sup...

Journal of Science Communication, 2020

Based on recent accounts of the sociology of expertise, we analyse the public contestation and ex... more Based on recent accounts of the sociology of expertise, we analyse the public contestation and expansion of expertise in the context of COVID-19. During the epidemic, the expertise of the Finnish Institute for Health and Welfare (THL), became increasingly contested. By exploring Twitter discussions concerning the actions of THL during the first months of the epidemic from January to mid-June 2020, we analyse the main motivations and arguments in this public contestation as well as the alternative forms of expertise proposed by the critics. We focus particularly on two forms of criticism arguing for what we call networked expertise: liberal crowdsourcing supporters and data-solutionists presenting alternative epidemiological models.

Journal of Science Communication, 2014

Previous studies on public engagement with science have identified various difficulties in the en... more Previous studies on public engagement with science have identified various difficulties in the encounters between experts and lay people. However, there is a scarcity of research investigating expert-youth interaction. In this paper we focus on the interactive framings of an informal PES event. Based on a case study involving a climate change panel discussion and a simultaneous online chat, both aimed at young people, we discuss the multiplicity of framing. Further, we look for “misbehaviours” which challenge the rationality and norms of the event. Our findings indicate that the frame of deliberative participation is very fragile.

Poikkeuksellinen viestintä. ProComma Academic 2022, 2022

Koronapandemia osoittautunut poikkeukselliseksi kriisiksi, joka koettelee yhteiskuntien ja ni... more Koronapandemia osoittautunut poikkeukselliseksi kriisiksi, joka koettelee yhteiskuntien ja niiden instituutioiden toimintakykyä monin tavoin. Epävarmassa tilanteessa korostuu luottamus instituutioihin ja päätöksentekoon. Muutamien kansainvälisten kyselytutkimusten pohjalta on alettu puhua jopa yleisestä yhteiskunnallisesta luottamuskriisistä kehittyneissä länsimaissa. Myös luottamus journalismiin ja uutismediaan on ollut laskussa. Tässä kirjoituksessa pyrin kyseenlaistamaan joitakin väitteitä yleisestä luottamuskriisistä tai tiedevastaisuuden yleistymisestä. Käytän tulkinnan apuna kyselytutkimuksia, joissa on selvitetty suomalaisten luottamusta viranomaisiin, asiantuntijoihin ja mediaan keväästä 2020 lähtien.
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/344128/Poikkeuksellinen%20viestint%c3%a4.pdf?sequence=5&isAllowed=y

Social Studies of Science, 2022

In many countries, attempts to suppress scientists as public experts have become more prevalent. ... more In many countries, attempts to suppress scientists as public experts have become more prevalent. In democratic countries, environmental scientists have been a particular focus of control. This article looks at structures and mechanisms of suppression of government researchers. It is based on a qualitative analysis of ten in-depth interviews with environmental researchers being employed or engaged in government science. The analysis is influenced by a power-theoretical perspective on the suppression of science. By analyzing the interviewees' accounts, it scrutinizes the different ways in which political and economic control can trickle down in research organizations such as state research institutes and come to affect individual researchers. The focus is especially on the interlinking of political and economic influence of external actors with different forms and practices of control at the organizational level. Three forms of such trickle-down are identified and discussed: internalization of political and economic control, external influencing and bureaucratic control, and economic/interest group influence in research organizations. We argue that these forms of control function as a filtering layer of suppression between political and economic control and individual scientists out of the public eye regarding government science.

Sosiologia, 2022

Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että ympäristötutkimukseen kohdistuu voimakkaita poliittisia... more Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että ympäristötutkimukseen kohdistuu voimakkaita poliittisia ja taloudellisia paineita. Tutkijoiden vapauden rajoituksiin liittyviä organisatorisia mekanismeja ei ole kuitenkaan tutkittu juuri lainkaan. Tämä tutkimus kohdentaa huomionsa juuri näihin mekanismeihin valtion tutkimuslaitosten kontekstissa. Kymmenen kokeneen ympäristötutkijan haastatteluihin perustuva analyysi osoittaa, että tutkimukseen ja siitä viestimiseen pyritään ajoittain vaikuttamaan ulkopuolelta. Vaikuttamisen tekee mahdolliseksi tutkimuslaitosten hierarkkinen organisaatio. Analysoimme tätä prosessia systeemisen vallankäytön näkökulmasta. Tulokset osoittavat, että joskus laitoksen johto on sisäistänyt ulkoiset vaatimukset. Toisinaan myös tutkijat itse ovat sisäistäneet ulkoiset toiveet niin, että heitä ei tarvitse ohjata, vaan ajattelutapa läpäisee organisaation. Kutsumme tätä prosessia tutkimuslaitoksen institutionaaliseksi itsesensuuriksi. Harvat vaiennetuiksi tulleet tutkijat haluavat nostaa asian esille organisaatiossaan tai julkisuudessa, koska se saattaisi vaarantaa heidän uransa. Tutkijoiden mukaan vaikuttamispyrkimyksiä voitaisiin rajoittaa luomalla organisaatioihin selkeät pelisäännöt.

Sosiologia 59 (1): 51-66, 2022

Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että ympäristötutkimukseen kohdistuu voimakkaita poliittisia... more Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että ympäristötutkimukseen kohdistuu voimakkaita poliittisia ja taloudellisia paineita. Tutkijoiden vapauden rajoituksiin liittyviä organisatorisia mekanismeja ei ole kuitenkaan tutkittu juuri lainkaan. Tämä tutkimus kohdentaa huomionsa juuri näihin mekanismeihin valtion tutkimuslaitosten kontekstissa. Kymmenen kokeneen ympäristötutkijan haastatteluihin perustuva analyysi osoittaa, että tutkimukseen ja siitä viestimiseen pyritään ajoittain vaikuttamaan ulkopuolelta. Vaikuttamisen tekee mahdolliseksi tutkimuslaitosten hierarkkinen organisaatio. Analysoimme tätä prosessia systeemisen vallankäytön näkökulmasta. Tulokset osoittavat, että joskus laitoksen johto on sisäistänyt ulkoiset vaatimukset. Toisinaan myös tutkijat itse ovat sisäistäneet ulkoiset toiveet niin, että heitä ei tarvitse ohjata, vaan ajattelutapa läpäisee organisaation. Kutsumme tätä prosessia tutkimuslaitoksen institutionaaliseksi itsesensuuriksi. Harvat vaiennetuiksi tulleet tutkijat haluavat nostaa asian esille organisaatiossaan tai julkisuudessa, koska se saattaisi vaarantaa heidän uransa. Tutkijoiden mukaan vaikuttamispyrkimyksiä voitaisiin rajoittaa luomalla organisaatioihin selkeät pelisäännöt.

Medioitumisen käsite on noussut näkyvästi esille viestinnän ja median tutki-muksessa viime vuosin... more Medioitumisen käsite on noussut näkyvästi esille viestinnän ja median tutki-muksessa viime vuosina. Muutamat tutkijat ovat pyrkineet jopa nostamaan sen mediatutkimuksen keskeiseksi käsitteeksi ja tulkintahorisontiksi. Käsite on kui-tenkin jäänyt useista määrittely-yrityksistä huolimatta suhteellisen ambivalen-tiksi ja monitulkintaiseksi. Tässä artikkelissa jäsennämme tätä hajanaista kent-tää erottamalla kaksi teoreettista tulkintaa medioitumisesta: vahvan ja heikon version. Vahvan tulkinnan mukaan " medialogiikka " määrittää yhä enemmän eri yhteiskunnan instituutioiden ja ryhmien toimintaa. Heikko versio puolestaan kyseenalaistaa yhden medialogiikan olemassaolon, vaikka korostaakin samalla median kasvavaa merkitystä yhteiskunnassa. Se näkee medioitumisen yhtenä keskeisenä yhteiskunnallisena " metaprosessina ". Arvioimme kriittisesti sekä vahvan että heikon version lähtöoletuksia ja johtopäätöksiä median roolista yhteiskunnassa. Lisäksi pohdimme medioitumisteorian...

Science, Technology & Human Values, 2020

The media have become an important arena where struggles over the symbolic legitimacy of expert a... more The media have become an important arena where struggles over the symbolic legitimacy of expert authority take place and where scientific experts increasingly have to compete for public recognition. The rise of authoritarian and populist leaders in many countries and the growing importance of social media have fueled criticism against scientific institutions and individual researchers. This paper discusses the new hidden forms of suppression and self-censorship regarding scientists' roles as public experts. It is based on two web surveys conducted among Finnish researchers in 2015 and 2017. We focus on answers to the open-ended questions in these surveys, where respondents reflect upon issues of freedom of expression and the feedback they receive in public arenas. Building on previous research on suppression, "research silencing," and the