Harri E Mantila - Academia.edu (original) (raw)

Uploads

Papers by Harri E Mantila

Virittaja, 2004

Kirja-arvio Lappalainen, Hanna: Variaatio ja sen funktiot. Eraan sosiaalisen verkoston jasenten k... more Kirja-arvio Lappalainen, Hanna: Variaatio ja sen funktiot. Eraan sosiaalisen verkoston jasenten kielellisen variaation ja vuorovaikutuksen tarkastelua

Virittaja, Jul 2, 2012

Suunniteltuja nimiä on totuttu antamaan uusille teille, kaduille, kaupunginosille, julkisille rak... more Suunniteltuja nimiä on totuttu antamaan uusille teille, kaduille, kaupunginosille, julkisille rakennuksille ja yrityksille (ks. esim. Viljamaa-Laakso 1999b: 45-50; Paikkala 2001: 179-180). Viime aikojen muutokset Suomen kunnalliskentässä ovat kuitenkin johtaneet siihen tilanteeseen, että yhä useammin uutta nimeä suunnitellaan kuntaliitoksen tuloksena syntyneelle uudelle kunnalle. Suomessa on toteutunut viime vuosina useita kuntaliitoksia, joissa uuden kunnan nimeksi ei ole tullut minkään yhdistyvän kunnan nimi, vaan on tarvittu kokonaan uusi. Näin esimerkiksi kävi vuonna 2009, kun Kestilä, Piippola, Pulkkila ja Rantsila yhdistyivät ja ottivat nimekseen Siikalatva tai kun Äetsä ja Mouhijärvi liittyivät Vammalan kaupunkiin ja nimeksi otettiin alueen vanha historiallinen nimi Sastamala. Kuntaliitosten taustalla on niin kutsuttu Paras-hanke. Valtioneuvosto käynnisti sen keväällä 2005 kunta-ja palvelurakenteen uudistamiseksi. Hankkeen toteuttamista ohjaava puitelaki tuli voimaan vuoden 2007 helmikuussa ja on voimassa vuoden 2012 loppuun. Tavoitteena on varmistaa, että koko maassa on tarjolla laadukkaita palveluita. Tämän taas voi taata vain elinvoimainen, toimintakykyinen ja eheä kuntarakenne. (Kunnat.net.) Käytännössä kunnilta on vaadittu selvityksiä sosiaali-ja terveyspalvelujen tuottamisesta joko erilaisten yhteistyörakenteiden tai kuntaliitosten avulla. Taustalla on se ongelma, että Suomessa on paljon pieniä kuntia, joilla on vaikeuksia säilyttää taloutensa tasapaino ja suoriutua kaikista kunnille asetetuista velvoitteista. Kataisen hallituksen ohjelman (julkaistiin 22.6.2011) kuntapolitiikkaa koskevassa osassa kerrotaan, että "hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pys-1. Nykyisin Kotimaisten kielten keskus.

kotikielenseura.fi

... HARRI MANTILA Sähköposti: harri.mantila@oulu.fi LÄHTEET LAPPALAINEN, HANNA 2004: Variaatio ja... more ... HARRI MANTILA Sähköposti: harri.mantila@oulu.fi LÄHTEET LAPPALAINEN, HANNA 2004: Variaatio ja sen funktiot. Erään sosiaalisen verkoston jäsenten kielellisen variaation ja vuorovaikutuksen tarkastelua. Hel-sinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. ...

Virittäjä, 2010

Suomalaisen puhekielen muutoksen ja variaation tutkimus on viime aikoina laajentunut erityisesti ... more Suomalaisen puhekielen muutoksen ja variaation tutkimus on viime aikoina laajentunut erityisesti uusien menetelmien ja teorioiden esittelyyn ja testaukseen. Ehkä kielemme keskeisten variaatioilmiöiden, kuten vaikkapa yleis-ja erikoisgeminaation tai diftongien avartumisen, lingvistinen kuvaus on sen verran perin pohjin tehty (ks. Nahkola 1987; Palander 1987; Krook 1999), että on aika keskittyä enemmän teoreettiseen ja metodiseen puoleen. Tämä kehitys on tarkoittanut samalla irtaantumista perinteisestä fennistisestä ...

Suunniteltuja nimiä on totuttu antamaan uusille teille, kaduille, kaupunginosille, julkisille rak... more Suunniteltuja nimiä on totuttu antamaan uusille teille, kaduille, kaupunginosille, julkisille rakennuksille ja yrityksille (ks. esim. Viljamaa-Laakso 1999b: 45-50; Paikkala 2001: 179-180). Viime aikojen muutokset Suomen kunnalliskentässä ovat kuitenkin johtaneet siihen tilanteeseen, että yhä useammin uutta nimeä suunnitellaan kuntaliitoksen tuloksena syntyneelle uudelle kunnalle. Suomessa on toteutunut viime vuosina useita kuntaliitoksia, joissa uuden kunnan nimeksi ei ole tullut minkään yhdistyvän kunnan nimi, vaan on tarvittu kokonaan uusi. Näin esimerkiksi kävi vuonna 2009, kun Kestilä, Piippola, Pulkkila ja Rantsila yhdistyivät ja ottivat nimekseen Siikalatva tai kun Äetsä ja Mouhijärvi liittyivät Vammalan kaupunkiin ja nimeksi otettiin alueen vanha historiallinen nimi Sastamala. Kuntaliitosten taustalla on niin kutsuttu Paras-hanke. Valtioneuvosto käynnisti sen keväällä 2005 kunta-ja palvelurakenteen uudistamiseksi. Hankkeen toteuttamista ohjaava puitelaki tuli voimaan vuoden 2007 helmikuussa ja on voimassa vuoden 2012 loppuun. Tavoitteena on varmistaa, että koko maassa on tarjolla laadukkaita palveluita. Tämän taas voi taata vain elinvoimainen, toimintakykyinen ja eheä kuntarakenne. (Kunnat.net.) Käytännössä kunnilta on vaadittu selvityksiä sosiaali-ja terveyspalvelujen tuottamisesta joko erilaisten yhteistyörakenteiden tai kuntaliitosten avulla. Taustalla on se ongelma, että Suomessa on paljon pieniä kuntia, joilla on vaikeuksia säilyttää taloutensa tasapaino ja suoriutua kaikista kunnille asetetuista velvoitteista. Kataisen hallituksen ohjelman (julkaistiin 22.6.2011) kuntapolitiikkaa koskevassa osassa kerrotaan, että "hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pys-1. Nykyisin Kotimaisten kielten keskus.

Dialect boundaries and other boundaries in Finnish Lapland (englanti) 2/2000 (104) Harri Mantila ... more Dialect boundaries and other boundaries in Finnish Lapland (englanti) 2/2000 (104) Harri Mantila (University of Oulu; harri.mantila@oulu.fi) DIALECT BOUNDARIES AND OTHER BOUNDARIES IN FINNISH LAPLAND The article examines the impact of old administrative and functional boundaries on the formation of subgroups amongst the Northern Finnish dialects in Lapland. The writer's main finding is that the most important dialect boundaries in Northern Finland have taken shape as a consequence of two important boundary lines and a meeting of dialects. Firstly, the boundary between the Kemi and Tornio dialects is the same as the boundary that existed between Novgorod and Sweden, the history of which can be traced to as far back as the 12th century. This is also the ancient boundary between Kemi and Tornio Lapland, and is the administrative boundary later confirmed on many occasions. West of this boundary, the region's old Western Finnish dialect features have been best preserved in the To...

Kirja-arvio Boyd, Sally & Huss, Leena (toim.): Managing multilingualism in a European nation-stat... more Kirja-arvio Boyd, Sally & Huss, Leena (toim.): Managing multilingualism in a European nation-state. Challenges for Sweden

Virittaja, 2004

Kirja-arvio Lappalainen, Hanna: Variaatio ja sen funktiot. Eraan sosiaalisen verkoston jasenten k... more Kirja-arvio Lappalainen, Hanna: Variaatio ja sen funktiot. Eraan sosiaalisen verkoston jasenten kielellisen variaation ja vuorovaikutuksen tarkastelua

Virittaja, Jul 2, 2012

Suunniteltuja nimiä on totuttu antamaan uusille teille, kaduille, kaupunginosille, julkisille rak... more Suunniteltuja nimiä on totuttu antamaan uusille teille, kaduille, kaupunginosille, julkisille rakennuksille ja yrityksille (ks. esim. Viljamaa-Laakso 1999b: 45-50; Paikkala 2001: 179-180). Viime aikojen muutokset Suomen kunnalliskentässä ovat kuitenkin johtaneet siihen tilanteeseen, että yhä useammin uutta nimeä suunnitellaan kuntaliitoksen tuloksena syntyneelle uudelle kunnalle. Suomessa on toteutunut viime vuosina useita kuntaliitoksia, joissa uuden kunnan nimeksi ei ole tullut minkään yhdistyvän kunnan nimi, vaan on tarvittu kokonaan uusi. Näin esimerkiksi kävi vuonna 2009, kun Kestilä, Piippola, Pulkkila ja Rantsila yhdistyivät ja ottivat nimekseen Siikalatva tai kun Äetsä ja Mouhijärvi liittyivät Vammalan kaupunkiin ja nimeksi otettiin alueen vanha historiallinen nimi Sastamala. Kuntaliitosten taustalla on niin kutsuttu Paras-hanke. Valtioneuvosto käynnisti sen keväällä 2005 kunta-ja palvelurakenteen uudistamiseksi. Hankkeen toteuttamista ohjaava puitelaki tuli voimaan vuoden 2007 helmikuussa ja on voimassa vuoden 2012 loppuun. Tavoitteena on varmistaa, että koko maassa on tarjolla laadukkaita palveluita. Tämän taas voi taata vain elinvoimainen, toimintakykyinen ja eheä kuntarakenne. (Kunnat.net.) Käytännössä kunnilta on vaadittu selvityksiä sosiaali-ja terveyspalvelujen tuottamisesta joko erilaisten yhteistyörakenteiden tai kuntaliitosten avulla. Taustalla on se ongelma, että Suomessa on paljon pieniä kuntia, joilla on vaikeuksia säilyttää taloutensa tasapaino ja suoriutua kaikista kunnille asetetuista velvoitteista. Kataisen hallituksen ohjelman (julkaistiin 22.6.2011) kuntapolitiikkaa koskevassa osassa kerrotaan, että "hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pys-1. Nykyisin Kotimaisten kielten keskus.

kotikielenseura.fi

... HARRI MANTILA Sähköposti: harri.mantila@oulu.fi LÄHTEET LAPPALAINEN, HANNA 2004: Variaatio ja... more ... HARRI MANTILA Sähköposti: harri.mantila@oulu.fi LÄHTEET LAPPALAINEN, HANNA 2004: Variaatio ja sen funktiot. Erään sosiaalisen verkoston jäsenten kielellisen variaation ja vuorovaikutuksen tarkastelua. Hel-sinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. ...

Virittäjä, 2010

Suomalaisen puhekielen muutoksen ja variaation tutkimus on viime aikoina laajentunut erityisesti ... more Suomalaisen puhekielen muutoksen ja variaation tutkimus on viime aikoina laajentunut erityisesti uusien menetelmien ja teorioiden esittelyyn ja testaukseen. Ehkä kielemme keskeisten variaatioilmiöiden, kuten vaikkapa yleis-ja erikoisgeminaation tai diftongien avartumisen, lingvistinen kuvaus on sen verran perin pohjin tehty (ks. Nahkola 1987; Palander 1987; Krook 1999), että on aika keskittyä enemmän teoreettiseen ja metodiseen puoleen. Tämä kehitys on tarkoittanut samalla irtaantumista perinteisestä fennistisestä ...

Suunniteltuja nimiä on totuttu antamaan uusille teille, kaduille, kaupunginosille, julkisille rak... more Suunniteltuja nimiä on totuttu antamaan uusille teille, kaduille, kaupunginosille, julkisille rakennuksille ja yrityksille (ks. esim. Viljamaa-Laakso 1999b: 45-50; Paikkala 2001: 179-180). Viime aikojen muutokset Suomen kunnalliskentässä ovat kuitenkin johtaneet siihen tilanteeseen, että yhä useammin uutta nimeä suunnitellaan kuntaliitoksen tuloksena syntyneelle uudelle kunnalle. Suomessa on toteutunut viime vuosina useita kuntaliitoksia, joissa uuden kunnan nimeksi ei ole tullut minkään yhdistyvän kunnan nimi, vaan on tarvittu kokonaan uusi. Näin esimerkiksi kävi vuonna 2009, kun Kestilä, Piippola, Pulkkila ja Rantsila yhdistyivät ja ottivat nimekseen Siikalatva tai kun Äetsä ja Mouhijärvi liittyivät Vammalan kaupunkiin ja nimeksi otettiin alueen vanha historiallinen nimi Sastamala. Kuntaliitosten taustalla on niin kutsuttu Paras-hanke. Valtioneuvosto käynnisti sen keväällä 2005 kunta-ja palvelurakenteen uudistamiseksi. Hankkeen toteuttamista ohjaava puitelaki tuli voimaan vuoden 2007 helmikuussa ja on voimassa vuoden 2012 loppuun. Tavoitteena on varmistaa, että koko maassa on tarjolla laadukkaita palveluita. Tämän taas voi taata vain elinvoimainen, toimintakykyinen ja eheä kuntarakenne. (Kunnat.net.) Käytännössä kunnilta on vaadittu selvityksiä sosiaali-ja terveyspalvelujen tuottamisesta joko erilaisten yhteistyörakenteiden tai kuntaliitosten avulla. Taustalla on se ongelma, että Suomessa on paljon pieniä kuntia, joilla on vaikeuksia säilyttää taloutensa tasapaino ja suoriutua kaikista kunnille asetetuista velvoitteista. Kataisen hallituksen ohjelman (julkaistiin 22.6.2011) kuntapolitiikkaa koskevassa osassa kerrotaan, että "hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pys-1. Nykyisin Kotimaisten kielten keskus.

Dialect boundaries and other boundaries in Finnish Lapland (englanti) 2/2000 (104) Harri Mantila ... more Dialect boundaries and other boundaries in Finnish Lapland (englanti) 2/2000 (104) Harri Mantila (University of Oulu; harri.mantila@oulu.fi) DIALECT BOUNDARIES AND OTHER BOUNDARIES IN FINNISH LAPLAND The article examines the impact of old administrative and functional boundaries on the formation of subgroups amongst the Northern Finnish dialects in Lapland. The writer's main finding is that the most important dialect boundaries in Northern Finland have taken shape as a consequence of two important boundary lines and a meeting of dialects. Firstly, the boundary between the Kemi and Tornio dialects is the same as the boundary that existed between Novgorod and Sweden, the history of which can be traced to as far back as the 12th century. This is also the ancient boundary between Kemi and Tornio Lapland, and is the administrative boundary later confirmed on many occasions. West of this boundary, the region's old Western Finnish dialect features have been best preserved in the To...

Kirja-arvio Boyd, Sally & Huss, Leena (toim.): Managing multilingualism in a European nation-stat... more Kirja-arvio Boyd, Sally & Huss, Leena (toim.): Managing multilingualism in a European nation-state. Challenges for Sweden