Tarja Heino - Academia.edu (original) (raw)

Drafts by Tarja Heino

Mielekäs tutkimus. Näkökulmia sosiaalityön tutkimuksen missiohin., 2017

The book (in Finnish) is an edited volume consisiting of an introductory essay and 8 articles tha... more The book (in Finnish) is an edited volume consisiting of an introductory essay and 8 articles that discuss the meaningfulness and missions of social work research in general and research of child protection in particular.

Papers by Tarja Heino

Lastensuojelun palveluntuotannossa yksityinen yritystoiminta on kasvattanut osuuttaan suhteessa j... more Lastensuojelun palveluntuotannossa yksityinen yritystoiminta on kasvattanut osuuttaan suhteessa julkiseen palvelutuotantoon. Palvelut ovat keskittyneet, mutta tarjonta on myös monipuolistunut ja yksiköt erikoistuneet. Raportti kokoaa yhteen tietoa lastensuojelunlaitosten, ammatillisten perhekotien ja muiden ympärivuorokautista palvelua tuottavien yksiköiden luonteesta, sijainnista, toiminnan laajuudesta, sisällöstä sekä valvonnasta. Kansallisen Lasteri-hankkeen osana tehdyt kyselyt sisältävät runsaan laadullisen aineiston, joka syventää kuvaa ja tuo esiin yksiköiden kokemuksia ja havaintoja. Kaksi kolmesta yksiköstä kuvaa erikoistumistaan lasten käytös- ja neuropsykiatrisiin ongelmiin, traumaattisiin kokemuksiin tai lasten- ja nuorisopsykiatriseen hoitoon. Osaamisen vajetta koetaan erityisesti päihdekuntoutuksen ja -katkaisun, kehitysvammaisuuden ja muun vammaisuuden kysymyksissä. Raportissa nostetaan esiin sekä hyviä kokemuksia ja toimivaa yhteistyötä että kehittämisen kohteita. Va...

THL, 2021

Koronapandemian vaikutuksia lastensuojelun palveluihin ja asiakkaiden hyvinvointiin vuonna 2020 T... more Koronapandemian vaikutuksia lastensuojelun palveluihin ja asiakkaiden hyvinvointiin vuonna 2020 Tutkimuskatsaus Koronapandemia on vaikuttanut keväästä 2020 lähtien huomattavasti koko yhteiskuntaan ja sen vaikutuksia eri tahoihin seurataan jatkuvasti. Toistaiseksi voimme arvioida vain lyhyen aikavälin vaikutuksia, mutta vaikutukset tulevat näkymään vielä useiden vuosien kuluttua. Vaikutuksia sijaishuoltoon eli kodin ulkopuolelle sijoitettuihin lapsiin, heidän perheisiinsä ja sijaishuollon palvelujärjestelmään on toistaiseksi tutkittu hyvin vähän. Sijoitetut lapset ovat haavoittuvassa asemassa ja siksi korona ja sen aiheuttamat rajoitustoimenpiteet näkyvät heidän hyvinvoinnissaan, mielenterveydessään, oikeuksien toteutumisessa sekä palvelujen saatavuudessa monia muita ihmisryhmiä voimakkaammin. Lastensuojelupalvelujen supistaminen ja tapaamisten vaihtaminen etäyhteyksin toteutettaviksi ovat heikentäneet entisestään heikossa asemassa olevien lasten hyvinvointia, kun palvelujen saatavuus on huonontunut. Tämä on vaikuttanut suoraan lasten oikeuksien toteutumiseen. Avun tarve niin Suomessa kuin maailmallakin on kasvanut. Lapsissa koronakriisi on herättänyt pelkoa, huolta ja epävarmuuden tunteita, joista puhuminen ammattilaisille ei välttämättä ole etäyhteyksin yhtä helppoa kuin kasvotusten. Lapset kantavat huolta niin maailman tilanteesta, perheidensä hyvinvoinnista kuin ystävyyssuhteistaan, jotka nekin ovat koronakriisin myötä osin vaikeutuneet. Etäopiskelu koettiin myös monilta osin haastavaksi. Koronapandemia on kuitenkin tuonut mukanaan myös positiivisia muutoksia. Digiloikan myötä uudet yhteistyökeinot ja-kanavat lisääntyivät ja moniammatillinen yhteistyö helpottui. Palvelujärjestelmien haasteisiin ja eriarvoisuuteen alettiin kiinnittää enemmän huomiota. Etäopiskelu soveltuu joillekin lapsille paremmin, kun ympärillä ei ole samanlaisia ulkoisia häiriötekijöitä kuin lähiopetuksessa. Tässä katsauksessa tarkastellaan kansallisia ja kansainvälisiä julkaisuja koronan vaikutuksista lastensuojeluun ja sijaishuoltoon. Katsaus on osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lasten, nuorten ja perheiden osaston tutkimushanketta koronaepidemian vaikutuksista kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten hyvinvointiin, mielenterveyteen ja palvelujen saatavuuteen.

Teoksessa virheellinen isbn 951-33-0913-

Stakesin Läheisneuvonpito-projekti toteutettiin vuosien 1998-2000 aikana kahdeksan kuntatahon kan... more Stakesin Läheisneuvonpito-projekti toteutettiin vuosien 1998-2000 aikana kahdeksan kuntatahon kanssa 26 kunnan alueell

Miten maakunta voi vähentää tarvetta lasten huostaanottoon? Päälöydökset  Lapsen huostaanotto ei... more Miten maakunta voi vähentää tarvetta lasten huostaanottoon? Päälöydökset  Lapsen huostaanotto ei ole vain yksilö-ja perheasia, vaan se on syvästi yhteiskunnallinen asia, johon julkinen sektori voi vaikuttaa.  Lastensuojelu kiinnostaa kunnan poliittista johtoa, mutta sosiaalityöntekijöiden viestipolku päätöksentekijöihin on pitkä.

Stakesin Huostaanottoprojektin alkuvaiheessa kuultiin lasten, nuorten, vanhempien, sosiaalityönte... more Stakesin Huostaanottoprojektin alkuvaiheessa kuultiin lasten, nuorten, vanhempien, sosiaalityöntekijöiden ja muiden yhteistyötahojen kokemuksia ja käsityksiä lastensuojelutyön ongelmista sekä ehdotuksia niiden ratkaisemiseksi. Asiakkaat ja työntekijät olivat yhtä mieltä siitä, että varhaiseen tukeen, kuulemiseen, osallistumiseen ja voimavarojen vahvistamiseen pitäisi kehittää toimivia työkäytäntöjä ja malleja. Läheisneuvonpitoprojekti ja tämä opas ovat vastausta näihin haasteisiin. Läheisneuvonpito-menetelmää on Suomessa kokeiltu, kehitetty ja tutkittu yhteistyössä pilottikuntien ja järjestöjen kanssa. Työyhteisöt ovat saaneet tukea omiin kehittelyihinsä ja kokeiluihinsa sekä Stakesilta että toisiltaan. Projektikokouksissa on keskusteltu saaduista kokemuksista, vertailtu ja pohdiskeltu niitä. Läheisneuvonpito-opas on muotoutunut projektin edetessä. Sen valmistelu perustuu alan kirjallisuuteen, suomalaisista läheisneuvonpidoista saatuihin kokemuksiin ja erityisesti niiden yhteiseen käsittelyyn. Tarja Heino ja Anne Kaatra laativat oppaan pohjatyön. Työstämistä jatkettiin syksyllä 1999 työryhmässä, joka kokoontui kolme kertaa Asta Närhen (Stakes) johdolla. Työryhmään osallistui viisi pilottikuntien sosiaalityöntekijää, joista kaksi on toiminut myös koollekutsujana: Tuula Gharbaoui, Sirkku Mehtola ja Maija Pietiläinen, Liisa Korhonen ja Monika Possauner, sekä opetuksen edustajana Outi Linnossuo (Kaarinan sosiaalialan oppilaitoksesta). Koollekutsujille järjestetyt koulutuspäivät vauhdittivat oppaan valmistelua tammikuussa 2000. Kehittämispäällikkö Tom Arnkil ja erikoissuunnittelija Esa Eriksson auttoivat koollekutsujia vuoropuheluihin, kokemusten erittelyyn sekä prosessin dokumentointiin. Neuvonpitoon osallistujien roolit, tehtävät sekä neuvonpidon vaiheiden kuvaukset täsmentyivät. Opasta valmisteltaessa on tukeuduttu myös neuvonpitoihin osallistuneiden lasten, vanhempien ja läheisten kokemuksiin ja saatuun palautteeseen. Nämä kuvaukset raportoidaan erikseen. Kiitos kaikille asiakkaille ja läheisille vastauksista ja osallistumisesta tutkimuksiin. Meillä ja muualla maailmalla läheisneuvonpidosta on saatu myönteisiä ja rohkaisevia kokemuksia. Läheisneuvonpito on koettu palkitsevana. Tutkimustulosten mukaan lapset, perheet ja läheiset ovat pääosin tyytyväisiä: 80-90 % neuvonpitoihin osallistuneista läheisistä on ilmaissut tyytyväisyyttään työmuotoon ja sen tuloksiin. Lastensuojelutoimia jopa kiitetään.

ABSTRACT Julkaisussa: Hämäläinen U, Kangas O, toim. Perhepiirissä. Helsinki: Kela, 2010: 236–264.

Mielekäs tutkimus. Näkökulmia sosiaalityön tutkimuksen missiohin., 2017

The book (in Finnish) is an edited volume consisiting of an introductory essay and 8 articles tha... more The book (in Finnish) is an edited volume consisiting of an introductory essay and 8 articles that discuss the meaningfulness and missions of social work research in general and research of child protection in particular.

Lastensuojelun palveluntuotannossa yksityinen yritystoiminta on kasvattanut osuuttaan suhteessa j... more Lastensuojelun palveluntuotannossa yksityinen yritystoiminta on kasvattanut osuuttaan suhteessa julkiseen palvelutuotantoon. Palvelut ovat keskittyneet, mutta tarjonta on myös monipuolistunut ja yksiköt erikoistuneet. Raportti kokoaa yhteen tietoa lastensuojelunlaitosten, ammatillisten perhekotien ja muiden ympärivuorokautista palvelua tuottavien yksiköiden luonteesta, sijainnista, toiminnan laajuudesta, sisällöstä sekä valvonnasta. Kansallisen Lasteri-hankkeen osana tehdyt kyselyt sisältävät runsaan laadullisen aineiston, joka syventää kuvaa ja tuo esiin yksiköiden kokemuksia ja havaintoja. Kaksi kolmesta yksiköstä kuvaa erikoistumistaan lasten käytös- ja neuropsykiatrisiin ongelmiin, traumaattisiin kokemuksiin tai lasten- ja nuorisopsykiatriseen hoitoon. Osaamisen vajetta koetaan erityisesti päihdekuntoutuksen ja -katkaisun, kehitysvammaisuuden ja muun vammaisuuden kysymyksissä. Raportissa nostetaan esiin sekä hyviä kokemuksia ja toimivaa yhteistyötä että kehittämisen kohteita. Va...

THL, 2021

Koronapandemian vaikutuksia lastensuojelun palveluihin ja asiakkaiden hyvinvointiin vuonna 2020 T... more Koronapandemian vaikutuksia lastensuojelun palveluihin ja asiakkaiden hyvinvointiin vuonna 2020 Tutkimuskatsaus Koronapandemia on vaikuttanut keväästä 2020 lähtien huomattavasti koko yhteiskuntaan ja sen vaikutuksia eri tahoihin seurataan jatkuvasti. Toistaiseksi voimme arvioida vain lyhyen aikavälin vaikutuksia, mutta vaikutukset tulevat näkymään vielä useiden vuosien kuluttua. Vaikutuksia sijaishuoltoon eli kodin ulkopuolelle sijoitettuihin lapsiin, heidän perheisiinsä ja sijaishuollon palvelujärjestelmään on toistaiseksi tutkittu hyvin vähän. Sijoitetut lapset ovat haavoittuvassa asemassa ja siksi korona ja sen aiheuttamat rajoitustoimenpiteet näkyvät heidän hyvinvoinnissaan, mielenterveydessään, oikeuksien toteutumisessa sekä palvelujen saatavuudessa monia muita ihmisryhmiä voimakkaammin. Lastensuojelupalvelujen supistaminen ja tapaamisten vaihtaminen etäyhteyksin toteutettaviksi ovat heikentäneet entisestään heikossa asemassa olevien lasten hyvinvointia, kun palvelujen saatavuus on huonontunut. Tämä on vaikuttanut suoraan lasten oikeuksien toteutumiseen. Avun tarve niin Suomessa kuin maailmallakin on kasvanut. Lapsissa koronakriisi on herättänyt pelkoa, huolta ja epävarmuuden tunteita, joista puhuminen ammattilaisille ei välttämättä ole etäyhteyksin yhtä helppoa kuin kasvotusten. Lapset kantavat huolta niin maailman tilanteesta, perheidensä hyvinvoinnista kuin ystävyyssuhteistaan, jotka nekin ovat koronakriisin myötä osin vaikeutuneet. Etäopiskelu koettiin myös monilta osin haastavaksi. Koronapandemia on kuitenkin tuonut mukanaan myös positiivisia muutoksia. Digiloikan myötä uudet yhteistyökeinot ja-kanavat lisääntyivät ja moniammatillinen yhteistyö helpottui. Palvelujärjestelmien haasteisiin ja eriarvoisuuteen alettiin kiinnittää enemmän huomiota. Etäopiskelu soveltuu joillekin lapsille paremmin, kun ympärillä ei ole samanlaisia ulkoisia häiriötekijöitä kuin lähiopetuksessa. Tässä katsauksessa tarkastellaan kansallisia ja kansainvälisiä julkaisuja koronan vaikutuksista lastensuojeluun ja sijaishuoltoon. Katsaus on osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lasten, nuorten ja perheiden osaston tutkimushanketta koronaepidemian vaikutuksista kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten hyvinvointiin, mielenterveyteen ja palvelujen saatavuuteen.

Teoksessa virheellinen isbn 951-33-0913-

Stakesin Läheisneuvonpito-projekti toteutettiin vuosien 1998-2000 aikana kahdeksan kuntatahon kan... more Stakesin Läheisneuvonpito-projekti toteutettiin vuosien 1998-2000 aikana kahdeksan kuntatahon kanssa 26 kunnan alueell

Miten maakunta voi vähentää tarvetta lasten huostaanottoon? Päälöydökset  Lapsen huostaanotto ei... more Miten maakunta voi vähentää tarvetta lasten huostaanottoon? Päälöydökset  Lapsen huostaanotto ei ole vain yksilö-ja perheasia, vaan se on syvästi yhteiskunnallinen asia, johon julkinen sektori voi vaikuttaa.  Lastensuojelu kiinnostaa kunnan poliittista johtoa, mutta sosiaalityöntekijöiden viestipolku päätöksentekijöihin on pitkä.

Stakesin Huostaanottoprojektin alkuvaiheessa kuultiin lasten, nuorten, vanhempien, sosiaalityönte... more Stakesin Huostaanottoprojektin alkuvaiheessa kuultiin lasten, nuorten, vanhempien, sosiaalityöntekijöiden ja muiden yhteistyötahojen kokemuksia ja käsityksiä lastensuojelutyön ongelmista sekä ehdotuksia niiden ratkaisemiseksi. Asiakkaat ja työntekijät olivat yhtä mieltä siitä, että varhaiseen tukeen, kuulemiseen, osallistumiseen ja voimavarojen vahvistamiseen pitäisi kehittää toimivia työkäytäntöjä ja malleja. Läheisneuvonpitoprojekti ja tämä opas ovat vastausta näihin haasteisiin. Läheisneuvonpito-menetelmää on Suomessa kokeiltu, kehitetty ja tutkittu yhteistyössä pilottikuntien ja järjestöjen kanssa. Työyhteisöt ovat saaneet tukea omiin kehittelyihinsä ja kokeiluihinsa sekä Stakesilta että toisiltaan. Projektikokouksissa on keskusteltu saaduista kokemuksista, vertailtu ja pohdiskeltu niitä. Läheisneuvonpito-opas on muotoutunut projektin edetessä. Sen valmistelu perustuu alan kirjallisuuteen, suomalaisista läheisneuvonpidoista saatuihin kokemuksiin ja erityisesti niiden yhteiseen käsittelyyn. Tarja Heino ja Anne Kaatra laativat oppaan pohjatyön. Työstämistä jatkettiin syksyllä 1999 työryhmässä, joka kokoontui kolme kertaa Asta Närhen (Stakes) johdolla. Työryhmään osallistui viisi pilottikuntien sosiaalityöntekijää, joista kaksi on toiminut myös koollekutsujana: Tuula Gharbaoui, Sirkku Mehtola ja Maija Pietiläinen, Liisa Korhonen ja Monika Possauner, sekä opetuksen edustajana Outi Linnossuo (Kaarinan sosiaalialan oppilaitoksesta). Koollekutsujille järjestetyt koulutuspäivät vauhdittivat oppaan valmistelua tammikuussa 2000. Kehittämispäällikkö Tom Arnkil ja erikoissuunnittelija Esa Eriksson auttoivat koollekutsujia vuoropuheluihin, kokemusten erittelyyn sekä prosessin dokumentointiin. Neuvonpitoon osallistujien roolit, tehtävät sekä neuvonpidon vaiheiden kuvaukset täsmentyivät. Opasta valmisteltaessa on tukeuduttu myös neuvonpitoihin osallistuneiden lasten, vanhempien ja läheisten kokemuksiin ja saatuun palautteeseen. Nämä kuvaukset raportoidaan erikseen. Kiitos kaikille asiakkaille ja läheisille vastauksista ja osallistumisesta tutkimuksiin. Meillä ja muualla maailmalla läheisneuvonpidosta on saatu myönteisiä ja rohkaisevia kokemuksia. Läheisneuvonpito on koettu palkitsevana. Tutkimustulosten mukaan lapset, perheet ja läheiset ovat pääosin tyytyväisiä: 80-90 % neuvonpitoihin osallistuneista läheisistä on ilmaissut tyytyväisyyttään työmuotoon ja sen tuloksiin. Lastensuojelutoimia jopa kiitetään.

ABSTRACT Julkaisussa: Hämäläinen U, Kangas O, toim. Perhepiirissä. Helsinki: Kela, 2010: 236–264.