Kaja Haukanomm - Academia.edu (original) (raw)
Papers by Kaja Haukanomm
Migration Institute of Finland, 2020
Liikkuvuus, muuttoliike ja ylirajaiset suhteet Suomen ja Viron välillä on ensimmäinen kirja-antol... more Liikkuvuus, muuttoliike ja ylirajaiset suhteet Suomen ja Viron välillä on ensimmäinen kirja-antologia, joka käsittelee Suomen ja Viron välistä muuttoliikettä ja liikkuvuutta sekä näiden maiden välisiä ylirajaisia suhteita. Kirjan 15 lukua käsittelevät aihepiiriä eri yhteiskunnallisten ja humanististen tieteenalojen näkökulmasta. Teos on 19 suomalaisen ja virolaisen tutkijan yhteistyön tulos. Kirjan fokus on 1990-luvulta alkaneessa kehityksessä, jolloin rautaesiripun kaatuminen ja Viron uudelleen itsenäistyminen muuttivat perusteellisesti liikkuvuuden edellytyksiä maiden välillä. Joissakin kirjan luvuissa on kuitenkin pidempi historiallinen perspektiivi. Kirja on julkaistu myös viron kielellä. Tämän lisäksi kirjan johdantokappale on käännetty englannin kielelle. Kirja on suunnattu sekä akateemiselle että laajemmalle yleisölle.Lukijalle Kirjoittajat 1. Johdanto / Rolle Alho & Kaja Kumer-Haukanõmm 2. Viron ja Suomen välinen muuttoliike: katsaus aiempiin tutkimuksiin / Kristel Edelman & Miika Tervonen 3. Suomen ja Viron poliittiset kulttuurisuhteet / Heikki Rausmaa 4. Suomalais-virolaiset suhteet 1991–2017 integraation ja liikkuvuuden valvonnan näkökulmasta / Aappo Kähönen 5. Viron ja Suomen taloudelliset siteet / Alari Purju 6. Kuvia perhepiiristä? Viron ja Suomen suhteiden esittäminen tiedotusvälineissä / Sigrid Kaasik Krogerus 7. Erään uhkakuvan anatomia: Virolainen vierastyövoima, uutisvälitys ja SAK / Mats Nylund 8. Suomen virolaiset – vähemmistö, väestöryhmä, vai jotakin muuta? / Mikko Lagerspetz 9. Ylirajaista yhteenkuuluvuutta ja hoivaa: sukupolvien väliset suhteet Suomessa asuvissa virolaisissa perheissä / Pihla Maria Siim 10. Pendelöinnin vaikutus lähisuhteisiin Suomessa työskentelevien virolaismiesten esimerkin mukaan / Keiu Telve 11. Paratiisi ennen ja nyt – eli kuinka norsu vastaa niin kuin suomalainen toivoo / Mika Helander 12. Viron ja Suomen välinen muuttoliike: kääntyykö suunta? / Tiit Tammaru, Anneli Kährik & Karin Torpan 13. Arkipäivän oppiminen ja identiteetit: siirtolaisten kokemuksia työelämässä ja yhteiskunnallisessa toiminnassa ylirajaisessa Suomi–Viro-tilassa / Pauliina Alenius 14. Viron ja suomen samankaltaisuuden vaikutus lähisukukielen oppimiseen ja virolaisten ja suomalaisten kanssakäymiseen / Annekatrin Kaivapalu 15. Suomen siltoja pitkin ja poikin. Transnationalismi, Suomi ja Viro / Jussi S. Jauhiainen
[
The Baltic States under Stalinist Rule, 2016
Journal of Ethnic and Migration Studies, 2010
Acta Historica Tallinnensia, 2011
Acta Historica Tallinnensia, 2011
Akadeemiline huvi rändeteema vastu on tänapäeval järjest kasvamas. Paljude suurte teaduskonverent... more Akadeemiline huvi rändeteema vastu on tänapäeval järjest kasvamas. Paljude suurte teaduskonverentside ja-kongresside programmides on eraldi sektsioonid migratsioonitemaatikast, suureneb migratsioonialaste teadusajakirjade arv ning ka muud teadusajakirjad ilmutavad üha sagedamini migratsiooniteemalisi erinumbreid. Käesolev Acta Historica Tallinnensia number on üks selliseid. See koondab artikleid ajaloolastelt, etnoloogidelt ja folkloristidelt, kes esinesid 12. ning 13. oktoobril 2010 Tallinna Ülikoolis peetud konverentsil "Vabatahtlik ja sunniviisiline ränne eesti migratsiooniloos". Konverentsil arutati erinevatel perioodidel asetleidnud rändeid nii Eestist välja kui Eestisse rõhuasetusega rände motiividel ja vabatahtlikkuse-sunniviisilisuse dihhotoomial. Selles, et ränne on tänase maailma globaliseerumise üks võtmetegureid, pole põhjust kahelda. Nagu kirjutab üks tänapäeva juhtivaid migratsiooniuurijaid Stephen Castles, on rahvusvaheline migratsioon muutunud üheks peamiseks faktoriks maailma kõigis regioonides asetleidvates sotsiaalsetes transformatsioonides ja arengutes. 1 Kuid ränded pole midagi tänapäevale ainuomast. Neoliitilise revolutsioonina tuntud murrang muutis ajapikku paikse eluviisi küll domineerivaks, kuid ränded on inimliiki saatnud ka järgnenud aastatuhandeil. Ränne näib olevat midagi inimliigile endiselt üldomast-tõsiasi, mida peegeldavad väljendid homo migrans 2 või homo viator 3. Ameerika sotsiaalteoreetik John Durham Petersi sõnutsi asub mobiilsuse kontseptsioon lääne kaanoni keskmes: ta leiab, et suurt osa õhtumaise kultuuri arengust võib vaadelda läbi rände prisma. 4 Ja kuigi rändeuurimine on traditsiooniliselt keskendunudki pigem õhtumaistele rännetele, teadvustab tänapäevane rändeuurimine migratsiooni globaalset iseloomu ja rände tihedat seotust maailmas toimuvate arengutega.
soome keelde. Ramona Lepik tõlkis soomekeelsed peatükid eesti keelde. Soome keele toimetaja oli A... more soome keelde. Ramona Lepik tõlkis soomekeelsed peatükid eesti keelde. Soome keele toimetaja oli Anna Niilekselä ja originaalis eestikeelsete peatükkide keeletoimetamise tegi Ivi Tammaru. Veera Supinen toimetas keeleliselt ingliskeelse sissejuhatuse. Me täname kõiki tõlke ja keeletoimetajaid. Soovime tänada ka A. ja T. Mattila sihtasutust (A. ja T. Mattilan Säätiö) tõlkekulude osalise katmise eest. Rolle Alho tänab Soome Akadeemiat oma järeldoktori grandi (310470) eest, tänu millele sai ta osaleda käesolevas raamatuprojektis. Lisaks sellele täname ka kõiki intervjueeritavaid, kes nõustusid intervjuusid andma kõigi nende uurimistööde tarvis, mida käesoleva kogumiku koostamisel on kasutatud.
Migration Institute of Finland, 2020
Liikkuvuus, muuttoliike ja ylirajaiset suhteet Suomen ja Viron välillä on ensimmäinen kirja-antol... more Liikkuvuus, muuttoliike ja ylirajaiset suhteet Suomen ja Viron välillä on ensimmäinen kirja-antologia, joka käsittelee Suomen ja Viron välistä muuttoliikettä ja liikkuvuutta sekä näiden maiden välisiä ylirajaisia suhteita. Kirjan 15 lukua käsittelevät aihepiiriä eri yhteiskunnallisten ja humanististen tieteenalojen näkökulmasta. Teos on 19 suomalaisen ja virolaisen tutkijan yhteistyön tulos. Kirjan fokus on 1990-luvulta alkaneessa kehityksessä, jolloin rautaesiripun kaatuminen ja Viron uudelleen itsenäistyminen muuttivat perusteellisesti liikkuvuuden edellytyksiä maiden välillä. Joissakin kirjan luvuissa on kuitenkin pidempi historiallinen perspektiivi. Kirja on julkaistu myös viron kielellä. Tämän lisäksi kirjan johdantokappale on käännetty englannin kielelle. Kirja on suunnattu sekä akateemiselle että laajemmalle yleisölle.Lukijalle Kirjoittajat 1. Johdanto / Rolle Alho & Kaja Kumer-Haukanõmm 2. Viron ja Suomen välinen muuttoliike: katsaus aiempiin tutkimuksiin / Kristel Edelman & Miika Tervonen 3. Suomen ja Viron poliittiset kulttuurisuhteet / Heikki Rausmaa 4. Suomalais-virolaiset suhteet 1991–2017 integraation ja liikkuvuuden valvonnan näkökulmasta / Aappo Kähönen 5. Viron ja Suomen taloudelliset siteet / Alari Purju 6. Kuvia perhepiiristä? Viron ja Suomen suhteiden esittäminen tiedotusvälineissä / Sigrid Kaasik Krogerus 7. Erään uhkakuvan anatomia: Virolainen vierastyövoima, uutisvälitys ja SAK / Mats Nylund 8. Suomen virolaiset – vähemmistö, väestöryhmä, vai jotakin muuta? / Mikko Lagerspetz 9. Ylirajaista yhteenkuuluvuutta ja hoivaa: sukupolvien väliset suhteet Suomessa asuvissa virolaisissa perheissä / Pihla Maria Siim 10. Pendelöinnin vaikutus lähisuhteisiin Suomessa työskentelevien virolaismiesten esimerkin mukaan / Keiu Telve 11. Paratiisi ennen ja nyt – eli kuinka norsu vastaa niin kuin suomalainen toivoo / Mika Helander 12. Viron ja Suomen välinen muuttoliike: kääntyykö suunta? / Tiit Tammaru, Anneli Kährik & Karin Torpan 13. Arkipäivän oppiminen ja identiteetit: siirtolaisten kokemuksia työelämässä ja yhteiskunnallisessa toiminnassa ylirajaisessa Suomi–Viro-tilassa / Pauliina Alenius 14. Viron ja suomen samankaltaisuuden vaikutus lähisukukielen oppimiseen ja virolaisten ja suomalaisten kanssakäymiseen / Annekatrin Kaivapalu 15. Suomen siltoja pitkin ja poikin. Transnationalismi, Suomi ja Viro / Jussi S. Jauhiainen
[
The Baltic States under Stalinist Rule, 2016
Journal of Ethnic and Migration Studies, 2010
Acta Historica Tallinnensia, 2011
Acta Historica Tallinnensia, 2011
Akadeemiline huvi rändeteema vastu on tänapäeval järjest kasvamas. Paljude suurte teaduskonverent... more Akadeemiline huvi rändeteema vastu on tänapäeval järjest kasvamas. Paljude suurte teaduskonverentside ja-kongresside programmides on eraldi sektsioonid migratsioonitemaatikast, suureneb migratsioonialaste teadusajakirjade arv ning ka muud teadusajakirjad ilmutavad üha sagedamini migratsiooniteemalisi erinumbreid. Käesolev Acta Historica Tallinnensia number on üks selliseid. See koondab artikleid ajaloolastelt, etnoloogidelt ja folkloristidelt, kes esinesid 12. ning 13. oktoobril 2010 Tallinna Ülikoolis peetud konverentsil "Vabatahtlik ja sunniviisiline ränne eesti migratsiooniloos". Konverentsil arutati erinevatel perioodidel asetleidnud rändeid nii Eestist välja kui Eestisse rõhuasetusega rände motiividel ja vabatahtlikkuse-sunniviisilisuse dihhotoomial. Selles, et ränne on tänase maailma globaliseerumise üks võtmetegureid, pole põhjust kahelda. Nagu kirjutab üks tänapäeva juhtivaid migratsiooniuurijaid Stephen Castles, on rahvusvaheline migratsioon muutunud üheks peamiseks faktoriks maailma kõigis regioonides asetleidvates sotsiaalsetes transformatsioonides ja arengutes. 1 Kuid ränded pole midagi tänapäevale ainuomast. Neoliitilise revolutsioonina tuntud murrang muutis ajapikku paikse eluviisi küll domineerivaks, kuid ränded on inimliiki saatnud ka järgnenud aastatuhandeil. Ränne näib olevat midagi inimliigile endiselt üldomast-tõsiasi, mida peegeldavad väljendid homo migrans 2 või homo viator 3. Ameerika sotsiaalteoreetik John Durham Petersi sõnutsi asub mobiilsuse kontseptsioon lääne kaanoni keskmes: ta leiab, et suurt osa õhtumaise kultuuri arengust võib vaadelda läbi rände prisma. 4 Ja kuigi rändeuurimine on traditsiooniliselt keskendunudki pigem õhtumaistele rännetele, teadvustab tänapäevane rändeuurimine migratsiooni globaalset iseloomu ja rände tihedat seotust maailmas toimuvate arengutega.
soome keelde. Ramona Lepik tõlkis soomekeelsed peatükid eesti keelde. Soome keele toimetaja oli A... more soome keelde. Ramona Lepik tõlkis soomekeelsed peatükid eesti keelde. Soome keele toimetaja oli Anna Niilekselä ja originaalis eestikeelsete peatükkide keeletoimetamise tegi Ivi Tammaru. Veera Supinen toimetas keeleliselt ingliskeelse sissejuhatuse. Me täname kõiki tõlke ja keeletoimetajaid. Soovime tänada ka A. ja T. Mattila sihtasutust (A. ja T. Mattilan Säätiö) tõlkekulude osalise katmise eest. Rolle Alho tänab Soome Akadeemiat oma järeldoktori grandi (310470) eest, tänu millele sai ta osaleda käesolevas raamatuprojektis. Lisaks sellele täname ka kõiki intervjueeritavaid, kes nõustusid intervjuusid andma kõigi nende uurimistööde tarvis, mida käesoleva kogumiku koostamisel on kasutatud.