Leena Marsio - Academia.edu (original) (raw)
Books by Leena Marsio
The publications consists of 9 expert articles looking into various aspects between nature and in... more The publications consists of 9 expert articles looking into various aspects between nature and intangible cultural heritage. The viewpoints of practitioners, NGO's, museums and researchers are presented to various forms of traditional knowledge and know-how related to nature. The publication is in Finnish. The webpublication is published by the Finnish National Heritage agency and edited by Aura Kivilaakso and Leena Marsio.
Luonto on suomalaisille tärkeä identiteetinrakentaja, virkistyspaikka ja resurssi. Luontoon liittyy valtavasti elävää aineetonta kulttuuriperintöä, joka kumpuaa ihmisten suhteesta luontoon ja paikasta maailmankaikkeudessa. Uuden ”Elossa - luonto ja elävä kulttuuriperintö” -verkkojulkaisun yhdeksän asiantuntija-artikkelia kuvaavat tämä luontosuhteen eri puolia. Julkaisu on vapaasti ladattavissa Museoviraston verkkosivuilla.
Aineeton kulttuuriperintö on elävää perintöä, joka on läsnä ihmisten arjessa. Se voi olla esimerkiksi suullista perinnettä, esittäviä taiteita, juhlaperinteitä, käsityötaitoja tai luontoon ja maailmankaikkeuteen liittyvää tietotaitoa. Suomalaisten elämässä luonto on edelleen tärkeässä osassa sekä harrastuksena että työnä.
Mökkeily on merkittävä luonnon virkistyskäytön muoto ja siihen liittyy paljon eläviä perinteitä ja käsityksiä. Suhde metsään on pysynyt vahvana samoin talkooperinne. Sadat yhdistykset ja tuhannet aktiiviset kansalaiset hoitavat ja hyödyntävät kulttuuriympäristöään mm. järvien hoitokalastuksella, niittämällä, siivoamalla ja pusikoita raivaamalla.
Perinnehoitoja, perimätietoon ja pitkään kokemukseen perustuvia kansanparannustaitoja, on siirtynyt sukupolvelta toiselle. Saunomisen ja hieronnan lisäksi Suomessa harjoitetaan edelleen mm. jäsenkorjausta ja märkäkuppausta. Puutarhojen vanhojen perinnekasvien sekä villivihannesten ja -yrttien harrastus on kokenut uuden nousun.
Julkaisussa kuvataan myös saamelaisten luontosuhdetta ja luontoon liittyvää tietoa ja niitä haasteita, joita muuttuva ilmasto, globalisaatio sekä yhteiskunnalliset ja saamelaisyhteisön muutokset aiheuttavat perinteiselle tiedolle.
The webpublication published by Finnish Heritage Board deals with crafts as intangible cultural h... more The webpublication published by Finnish Heritage Board deals with crafts as intangible cultural heritage from many viewpoints. The publication consists of 10 expert articles on crafts (9 in Finnish, 1 in English). It looks at traditional crats such as folk costumes but also todays's crafts that creatively combine tradition, design and arts.
Edited by Aura Kivilaakso, Marketta Luutonen and Leena Marsio.
Käsityö on yksi Suomen suosituimmista harrastuksista ja vahvasti elävää kulttuuriperintöä. Käsitöitä harrastavat kaikenikäiset, niin naiset kuin miehetkin. Käsityöstä saa myös moni yrittäjä elantonsa. Harrastus tekee hyvää myös ihmisten hyvinvoinnille. Museoviraston verkkojulkaisu ”Itsetekemisen perinne – Käsityöt elävänä kulttuuriperintönä” tarkastelee käsityöperinnettä ja -kulttuuria monesta eri näkökulmasta.
Verkkojulkaisussa on kymmenen asiantuntija-artikkelia, jotka lähestyvät käsityöperinnettä ja itsetekemisen kulttuuria eri näkökulmista. Perinteisempien teemojen, kuten kansallispukujen historian ja nykyisyyden sekä miesten käsityöperinteen lisäksi se kuvaa tämän päivän käsityökulttuuria, joka yhdistää luovasti perinnettä, designia ja taidetta. Julkaisun esimerkit kertovat käsityöalan yrittäjistä, monialaosaajista, jotka ovat luoneet perinteestä työllistävää ja kannattavaa liiketoimintaa.
Julkaisu tarkastelee myös käsityöperinteen tallentamista Suomen käsityön museon toiminnan kautta sekä käy läpi, miten perinne ja kulttuuriperintö ilmenevät käsitöihin liittyvän opetuksen ja tutkintojen perusteissa. Myös käsityön hyvinvointia tuottavat vaikutukset ovat saaneet oman artikkelinsa, onhan käsityö edelleen yksi suosituimmista harrastuksista Suomessa.
Julkaisun tavoitteena on avata keskustelua käsityöstä elävänä aineettomana kulttuuriperintönä. Se on syntynyt osana aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta tehdyn Unescon yleissopimuksen (2003) toimeenpanotyötä. Sopimuksen tarkoituksena on edistää aineettoman kulttuuriperinnön tunnistamista ja vaalimista. Suomessa sopimus tuli voimaan vuonna 2013, ja sen toimeenpanon koordinoinnista vastaa Museovirasto. Julkaisussa Unescon sopimusta ja sen toteuttamista valotetaan Suomen ja Norjan esimerkeillä.
Cupore - The Finnish Foundation for Cultural Policy Research conducted a comparative research on ... more Cupore - The Finnish Foundation for Cultural Policy Research conducted a comparative research on the implementation of the Unesco 2003 convention in 15 member countries based on state reports to Unesco and various websites. The publication also looks at examples of the elements inscribed on the intangible cultural heritage lists, with the purpose of creating a roadmap for a Finnish model for implementing the convention and fostering intangible cultural heritage more generally as well.
13 European countries were selected for closer study: Austria, Belgium, Bulgaria, Croatia, Estonia, France, Hungary, Italy, Latvia, Lithuania, Norway, Sweden, and Turkey. Two countries were also included from outside Europe: The Republic of Korea and Mexico. The study examined what kind of measures the selected countries have carried out to implement the convention and who the central actors in the process have been.
The publication is in Finnish, but here you can find the summary and conclusions (10 pages).
The Convention for the Safeguarding of Intangible Cultural Heritage was adopted at the UNESCO Gen... more The Convention for the Safeguarding of Intangible Cultural Heritage was adopted at the UNESCO General Conference in 2003. In Finland the Convention was ratified in May 2013. The Finnish Ministry of Education and Culture has assigned the responsibility for implementing the Convention to the National Board of Antiquities (NBA), which has now drafted a model for its execution in Finland. CUPORE – The Finnish Foundation for Cultural Policy Research has been collaborating in this preparatory stage in the context of background research.
At the end of 2014 and at the beginning of 2015 Cupore conducted as part of its assignment two surveys, one aimed at experts in the field, the other open to all respondents but especially aimed at relevant stakeholders. The latter survey was posted on the website on intangible cultural heritage maintained by the NBA for respondents to freely answer. The objective was to map the model for the Finnish implementation of the Convention and also to chart criteria for preparing a national inventory.
This final report of the study contains analyses of the mentioned surveys as well as expert articles that reflect on the analyses in more depth and explicate the definitions and concepts in the Convention. The articles especially examine the interfaces between intangible and tangible cultural heritage, the definitions and concepts of community participation and safeguarding, the role of archives in safeguarding intangible cultural heritage and the role of the WIPO (World Intellectual Property Organization) in safeguarding intangible cultural heritage from the viewpoints of intellectual property and copyright legislation.
This report also includes the results of the 10 discussion groups organized by the NBA in autumn 2014/spring 2015. Among the themes of the hearings were all the five domains of intangible cultural heritage defined by the Convention: oral tradition, performing arts, social practices, rituals and festive events, and knowledge and practices concerning nature and the universe, supplemented with the themes of cultural diversity, Swedish-speaking Finns, the Sámi and the Romani.
The report also offers a more detailed analysis of the execution and administrative processes, preparing of lists and the listing criteria implemented around the Convention in Estonia, Sweden, Austria and the Netherlands.
The underlying goal of this study has been to create a roadmap for a Finnish model for implementing the Convention and fostering intangible cultural heritage more generally as well, and for raising awareness in the civil society about what our intangible cultural heritage could be. A steering group was appointed for the study in cooperation with the NBA, with representatives from the NBA, The Finnish Ministry of Education and Culture and Cupore. In the course of the study the steering group has, apart from the hearings, also consulted with other operators, researchers and experts in the field.
(In Finnish, summary in English)
Finland ratified the Convention for the Safeguarding of Intangible Cultural Heritage in May 2013.... more Finland ratified the Convention for the Safeguarding of Intangible Cultural Heritage in May 2013. Cupore - The Finnish Foundation for Cultural Policy Research conducted a comparative research on the implementation of the convention in 15 member countries. Another objective was to find interesting examples of the elements inscribed on the intangible cultural heritage lists, with the purpose of creating a roadmap for a Finnish model for implementing the convention and fostering intangible cultural heritage more generally as well.
13 European countries were selected for closer study: Austria, Belgium, Bulgaria, Croatia, Estonia, France, Hungary, Italy, Latvia, Lithuania, Norway, Sweden, and Turkey. Two countries were also included from outside Europe: The Republic of Korea and Mexico. The study examined what kind of measures the selected countries have carried out to implement the convention and who the central actors in the process have been.
(In Finnish, summary in English)
http://www.cupore.fi/news27102014.php
http://www.aineetonkulttuuriperinto.fi/en/index
Grundläggande konstundervisning är estetisk fostran som sker utanför skolan och som primärt rikta... more Grundläggande konstundervisning är estetisk fostran som sker utanför skolan och som primärt riktar sig till barn och unga. Den grundläggande konstundervisningen är en av det finländska utbildningssystemets framgångssagor. Läroanstalternas elevantal har vuxit sedan tidigt 1990-tal och är idag ca 135 000.
Denna publikation behandlar självutvärderingsmodellen Virvatulis praktiska aspekter utifrån de två första årens erfarenheter: hur modellen fungerar och hur den tillämpats. Publikationen lyfter fram avgränsade konkreta frågor, svar, resultat och arbetsmodeller. För publikationen intervjuade vi under hösten 2013 över 20 rektorer eller utvärderingsansvariga vid 18 läroanstalter inom den grundläggande konstundervisningen. Alla intervjuade hade erfarenheter av att tillämpa modellen. Vid valet av läroanstalter försökte vi beakta de olika konstarterna, det geografiska läget samt olika storlekars läroanstalter.
I slutet av publikationen följer tre expertartiklar som belyser frågor kring utvärdering av ledarskap och lärarkompetens samt utvärderingsprocessen ur elevens synvinkel.
Virvatuli-modellen (Koivisto-Nieminen & Holopainen: Virvatuli-modellen – Handbok i självutvärdering för läroanstalterna inom den grundläggande konstundervisningen, 2011) är avsedd för grundläggande konstundervisning i alla konstarter. Den kan laddas ner som en gratis pdf-fil på finska eller svenska från Förbundet för grundläggande konstundervisning TPO:s hemsida.
Taiteen perusopetus on koulun ulkopuolista ensisijaisesti lapsille ja nuorille tarkoitettua taide... more Taiteen perusopetus on koulun ulkopuolista ensisijaisesti lapsille ja nuorille tarkoitettua taidekasvatusta. Taiteen perusopetus on yksi suomalaisen koulutusjärjestelmän menestystarinoista. Oppilaiden määrä on kasvanut 1990-luvun alkupuolelta saakka, ollen nyt noin 135 000.
Tämä julkaisu käsittelee taiteen perusopetuksen oppilaitoksille suunnatun Virvatuli-itsearviointimallin käytännön toimivuutta ja soveltamista kahden ensimmäisen vuoden kokemusten perusteella. Julkaisu nostaa esille rajattuja, konkreettisia kysymyksiä, vastauksia, tuloksia sekä toimintamalleja.
Julkaisua varten haastateltiin syksyn 2013 aikana kahtakymmentä taiteen perusopetusta antavan oppilaitoksen rehtoria tai arviointivastaavaa 18 oppilaitoksesta, joissa oli kokemusta itsearviointimallin soveltamisesta. Oppilaitoksia valittaessa on pyritty ottamaan huomioon eri taiteenlajit, maantieteellinen sijainti sekä eri kokoisten koulujen näkökulma.
Julkaisun lopussa on lisäksi kolme asiantuntija-artikkelia valottamassa arviointiprosessia oppilaan näkökulmasta, opettajien osaamisen arviointia sekä johtamisen arviointia.
Virvatuli-malli (Koivisto-Nieminen & Holopainen: Itsearviointiopas taiteen perusopetusta antaville oppilaitoksille, 2011) on ladattavissa maksutta Taiteen perusopetusliiton verkkosivuilta sekä suomen- että ruotsinkielisenä pdf-julkaisuna.
http://www.artsedu.fi/fi/tpo-liitto
Selvityksen tarkoituksena on katsoa laaja-alaisesti mitä eroa on kunnallisesti tai yksityisesti y... more Selvityksen tarkoituksena on katsoa laaja-alaisesti mitä eroa on kunnallisesti tai yksityisesti ylläpidetyillä taiteen perusopetuksen laitoksilla ja vertailla hallintomuodon ominaispiirteitä sekä etuja ja haittoja ottaen huomioon niin toiminnalliset, laadulliset kuin taloudelliset seikat. Hallintomuodon vaikutusta on pyritty katsomaan monipuolisesti hallinnon, opettajien sekä taiteen perusopetukseen osallistuvien käyttäjien näkökulmasta. Tässä selvityksessä kunnallisella oppilaitoksella tarkoitetaan kunnan tai kuntayhtymän osana ja ylläpitämänä toimivaa taiteen perusopetusta antavaa oppilaitosta. Yksityisellä oppilaitoksella tarkoitetaan taiteen perusopetusoppilaitosta, jonka ylläpitäjätaho on rekisteröity yhdistys, säätiö tai osakeyhtiö. Selvitystyö keskittyy oppilaitoksiin, jotka antavat taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän mukaista opetusta ja saavat tuntiperusteista valtionosuutta.
Selvitystyön metodina oli vertailla yksityisiä ja kunnallisia taiteen perusopetusta antavia oppilaitoksia yhtäältä haastattelujen ja toisaalta monenlaisen numeerisen, laitosten tuottaman aineiston pohjalta. Yhteensä haastateltiin 17 taiteen perusopetusta antavaa oppilaitosta, joista 14 sijaitsee pääkaupunkiseudulla.
Selvitystyön tilaajana toimi Vantaan kaupunki.
In April 2005 the Finnish Minister of Culture Tanja Saarela initiated a project with the purpose ... more In April 2005 the Finnish Minister of Culture Tanja Saarela initiated a project with the purpose of exploring the ethical dimensions of cultural policy, starting with cultural rights, and of outlining directions and tools for ethical evaluation of cultural policy.
This report seeks to analyse the ethical focuses in cultural policy discourse and to open and make visible ethical choices made in cultural policy. On the basis of the report we intend to outline cultural policy ethics. We have reviewed the situation in terms of human and fundamental rights. At the heart of cultural policy are the fields of arts and culture, cultural heritage and communication; another, applied dimension also includes the economy of culture and the significance of art for people’s social and mental well-being.
In this work we use the concept of fair culture to describe the ethics of cultural policy. The concept has an association with fair trade. Fair culture means the realisation of people’s cultural rights and inclusion in cultural signification, irrespective of age, gender, language, state of health, ethicist, religious or cultural background. Fair culture encompasses
• Access to humankind’s and one’s own cultural tradition
• Physical, regional and cultural accessibility and availability
• Diversity of cultural supply and its matching with demand
• Participation in cultural supply, and
• Opportunities for, inclusion in and capability for cultural self-expression and signification.
There are a plethora of international and national initiatives relating to the ethics of cultural policy. This is a Finnish addition to this discussion.
Papers by Leena Marsio
This report seeks to analyse the ethical focuses in cultural policy discourse and to open and mak... more This report seeks to analyse the ethical focuses in cultural policy discourse and to open and make visible ethical choices made in cultural policy. On the basis of the report we intend to outline cultural policy ethics. We have reviewed the situation in terms of human and fundamental rights. At the heart of cultural policy are the fields of arts and culture, cultural heritage and communication; another, applied dimension also includes the economy of culture and the significance of art for people’s social and mental well-being. In this work we use the concept of fair culture to describe the ethics of cultural policy.
Authors: Hannele Koivunen and Leena Marsio
Esipuhe 12 1 Toimenpide-ehdotusten yhteenveto 2 Johdanto 3 Käsitteiden pohdintaa 4 Kulttuuriset o... more Esipuhe 12 1 Toimenpide-ehdotusten yhteenveto 2 Johdanto 3 Käsitteiden pohdintaa 4 Kulttuuriset oikeudet 4.1 Kulttuuriset oikeudet ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien osana 29 4.2 Kulttuuristen oikeuksien määrittely 30 4.3 Kulttuuristen oikeuksien lähestymistapoja 33 4.4 Keskeiset kulttuurisiin oikeuksiin liittyvät sopimukset 35 5 Kulttuurikaanon ja kulttuuripolitiikan eetos 6 Kulttuuripolitiikan eettinen ulottuvuus 6.1. Kulttuuripolitiikan eettisiä aaltoja 6.2 Kulttuuripoltiikan eettiset lähtökohdat 6.3 Kulttuuripolitiikan etiikkaa koskevia aloitteita 6.4 Kulttuuripolitiikan eettiset käytännöt 7 Henkisen omaisuuden suoja
1� 2� som enligt sin infallsvinkel får olika innehåll, t.ex. i filosofiskt, antropologiskt, teolo... more 1� 2� som enligt sin infallsvinkel får olika innehåll, t.ex. i filosofiskt, antropologiskt, teologiskt, geografiskt, sociologiskt, ekonomiskt eller politologiskt sammanhang. De hundratals definitionerna på kultur kan enligt Simo Häyrynen grupperas t.ex. inom tre sammanfattande teoretiska ramar: 1) kulturen som den högsta formen av mänskliga kunskaper och färdigheter, 2) kulturen som levnadssätt och 3) kulturen som mentala informations-och värdesystem. Följande variabler samlar han under var och en kategori: 1) Kulturen som den högsta formen av mänskliga kunskaper och färdigheter Det absoluta i det mänskliga förnuftet Kultur-natur-dikotomi Civilisationsprocessens utveckling
In April 2005 the Finnish Minister of Culture Tanja Saarela initiated a project with the purpose ... more In April 2005 the Finnish Minister of Culture Tanja Saarela initiated a project with the purpose of exploring the ethical dimensions of cultural policy, starting with cultural rights, and of outlining directions and tools for ethical evaluation of cultural policy. This report seeks to analyse the ethical focuses in cultural policy discourse and to open and make visible ethical choices made in cultural policy. On the basis of the report we intend to outline cultural policy ethics. We have reviewed the situation in terms of human and fundamental rights. At the heart of cultural policy are the fields of arts and culture, cultural heritage and communication; another, applied dimension also includes the economy of culture and the significance of art for people’s social and mental well-being. In this work we use the concept of fair culture to describe the ethics of cultural policy. The concept has an association with fair trade. Fair culture means the realisation of people’s cultural rights and inclusion in cultural signification, irrespective of age, gender, language, state of health, ethicist, religious or cultural background. Fair culture encompasses • Access to humankind’s and one’s own cultural tradition • Physical, regional and cultural accessibility and availability • Diversity of cultural supply and its matching with demand • Participation in cultural supply, and • Opportunities for, inclusion in and capability for cultural self-expression and signification. There are a plethora of international and national initiatives relating to the ethics of cultural policy. This is a Finnish addition to this discussion.
The publications consists of 9 expert articles looking into various aspects between nature and in... more The publications consists of 9 expert articles looking into various aspects between nature and intangible cultural heritage. The viewpoints of practitioners, NGO's, museums and researchers are presented to various forms of traditional knowledge and know-how related to nature. The publication is in Finnish. The webpublication is published by the Finnish National Heritage agency and edited by Aura Kivilaakso and Leena Marsio.
Luonto on suomalaisille tärkeä identiteetinrakentaja, virkistyspaikka ja resurssi. Luontoon liittyy valtavasti elävää aineetonta kulttuuriperintöä, joka kumpuaa ihmisten suhteesta luontoon ja paikasta maailmankaikkeudessa. Uuden ”Elossa - luonto ja elävä kulttuuriperintö” -verkkojulkaisun yhdeksän asiantuntija-artikkelia kuvaavat tämä luontosuhteen eri puolia. Julkaisu on vapaasti ladattavissa Museoviraston verkkosivuilla.
Aineeton kulttuuriperintö on elävää perintöä, joka on läsnä ihmisten arjessa. Se voi olla esimerkiksi suullista perinnettä, esittäviä taiteita, juhlaperinteitä, käsityötaitoja tai luontoon ja maailmankaikkeuteen liittyvää tietotaitoa. Suomalaisten elämässä luonto on edelleen tärkeässä osassa sekä harrastuksena että työnä.
Mökkeily on merkittävä luonnon virkistyskäytön muoto ja siihen liittyy paljon eläviä perinteitä ja käsityksiä. Suhde metsään on pysynyt vahvana samoin talkooperinne. Sadat yhdistykset ja tuhannet aktiiviset kansalaiset hoitavat ja hyödyntävät kulttuuriympäristöään mm. järvien hoitokalastuksella, niittämällä, siivoamalla ja pusikoita raivaamalla.
Perinnehoitoja, perimätietoon ja pitkään kokemukseen perustuvia kansanparannustaitoja, on siirtynyt sukupolvelta toiselle. Saunomisen ja hieronnan lisäksi Suomessa harjoitetaan edelleen mm. jäsenkorjausta ja märkäkuppausta. Puutarhojen vanhojen perinnekasvien sekä villivihannesten ja -yrttien harrastus on kokenut uuden nousun.
Julkaisussa kuvataan myös saamelaisten luontosuhdetta ja luontoon liittyvää tietoa ja niitä haasteita, joita muuttuva ilmasto, globalisaatio sekä yhteiskunnalliset ja saamelaisyhteisön muutokset aiheuttavat perinteiselle tiedolle.
The webpublication published by Finnish Heritage Board deals with crafts as intangible cultural h... more The webpublication published by Finnish Heritage Board deals with crafts as intangible cultural heritage from many viewpoints. The publication consists of 10 expert articles on crafts (9 in Finnish, 1 in English). It looks at traditional crats such as folk costumes but also todays's crafts that creatively combine tradition, design and arts.
Edited by Aura Kivilaakso, Marketta Luutonen and Leena Marsio.
Käsityö on yksi Suomen suosituimmista harrastuksista ja vahvasti elävää kulttuuriperintöä. Käsitöitä harrastavat kaikenikäiset, niin naiset kuin miehetkin. Käsityöstä saa myös moni yrittäjä elantonsa. Harrastus tekee hyvää myös ihmisten hyvinvoinnille. Museoviraston verkkojulkaisu ”Itsetekemisen perinne – Käsityöt elävänä kulttuuriperintönä” tarkastelee käsityöperinnettä ja -kulttuuria monesta eri näkökulmasta.
Verkkojulkaisussa on kymmenen asiantuntija-artikkelia, jotka lähestyvät käsityöperinnettä ja itsetekemisen kulttuuria eri näkökulmista. Perinteisempien teemojen, kuten kansallispukujen historian ja nykyisyyden sekä miesten käsityöperinteen lisäksi se kuvaa tämän päivän käsityökulttuuria, joka yhdistää luovasti perinnettä, designia ja taidetta. Julkaisun esimerkit kertovat käsityöalan yrittäjistä, monialaosaajista, jotka ovat luoneet perinteestä työllistävää ja kannattavaa liiketoimintaa.
Julkaisu tarkastelee myös käsityöperinteen tallentamista Suomen käsityön museon toiminnan kautta sekä käy läpi, miten perinne ja kulttuuriperintö ilmenevät käsitöihin liittyvän opetuksen ja tutkintojen perusteissa. Myös käsityön hyvinvointia tuottavat vaikutukset ovat saaneet oman artikkelinsa, onhan käsityö edelleen yksi suosituimmista harrastuksista Suomessa.
Julkaisun tavoitteena on avata keskustelua käsityöstä elävänä aineettomana kulttuuriperintönä. Se on syntynyt osana aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta tehdyn Unescon yleissopimuksen (2003) toimeenpanotyötä. Sopimuksen tarkoituksena on edistää aineettoman kulttuuriperinnön tunnistamista ja vaalimista. Suomessa sopimus tuli voimaan vuonna 2013, ja sen toimeenpanon koordinoinnista vastaa Museovirasto. Julkaisussa Unescon sopimusta ja sen toteuttamista valotetaan Suomen ja Norjan esimerkeillä.
Cupore - The Finnish Foundation for Cultural Policy Research conducted a comparative research on ... more Cupore - The Finnish Foundation for Cultural Policy Research conducted a comparative research on the implementation of the Unesco 2003 convention in 15 member countries based on state reports to Unesco and various websites. The publication also looks at examples of the elements inscribed on the intangible cultural heritage lists, with the purpose of creating a roadmap for a Finnish model for implementing the convention and fostering intangible cultural heritage more generally as well.
13 European countries were selected for closer study: Austria, Belgium, Bulgaria, Croatia, Estonia, France, Hungary, Italy, Latvia, Lithuania, Norway, Sweden, and Turkey. Two countries were also included from outside Europe: The Republic of Korea and Mexico. The study examined what kind of measures the selected countries have carried out to implement the convention and who the central actors in the process have been.
The publication is in Finnish, but here you can find the summary and conclusions (10 pages).
The Convention for the Safeguarding of Intangible Cultural Heritage was adopted at the UNESCO Gen... more The Convention for the Safeguarding of Intangible Cultural Heritage was adopted at the UNESCO General Conference in 2003. In Finland the Convention was ratified in May 2013. The Finnish Ministry of Education and Culture has assigned the responsibility for implementing the Convention to the National Board of Antiquities (NBA), which has now drafted a model for its execution in Finland. CUPORE – The Finnish Foundation for Cultural Policy Research has been collaborating in this preparatory stage in the context of background research.
At the end of 2014 and at the beginning of 2015 Cupore conducted as part of its assignment two surveys, one aimed at experts in the field, the other open to all respondents but especially aimed at relevant stakeholders. The latter survey was posted on the website on intangible cultural heritage maintained by the NBA for respondents to freely answer. The objective was to map the model for the Finnish implementation of the Convention and also to chart criteria for preparing a national inventory.
This final report of the study contains analyses of the mentioned surveys as well as expert articles that reflect on the analyses in more depth and explicate the definitions and concepts in the Convention. The articles especially examine the interfaces between intangible and tangible cultural heritage, the definitions and concepts of community participation and safeguarding, the role of archives in safeguarding intangible cultural heritage and the role of the WIPO (World Intellectual Property Organization) in safeguarding intangible cultural heritage from the viewpoints of intellectual property and copyright legislation.
This report also includes the results of the 10 discussion groups organized by the NBA in autumn 2014/spring 2015. Among the themes of the hearings were all the five domains of intangible cultural heritage defined by the Convention: oral tradition, performing arts, social practices, rituals and festive events, and knowledge and practices concerning nature and the universe, supplemented with the themes of cultural diversity, Swedish-speaking Finns, the Sámi and the Romani.
The report also offers a more detailed analysis of the execution and administrative processes, preparing of lists and the listing criteria implemented around the Convention in Estonia, Sweden, Austria and the Netherlands.
The underlying goal of this study has been to create a roadmap for a Finnish model for implementing the Convention and fostering intangible cultural heritage more generally as well, and for raising awareness in the civil society about what our intangible cultural heritage could be. A steering group was appointed for the study in cooperation with the NBA, with representatives from the NBA, The Finnish Ministry of Education and Culture and Cupore. In the course of the study the steering group has, apart from the hearings, also consulted with other operators, researchers and experts in the field.
(In Finnish, summary in English)
Finland ratified the Convention for the Safeguarding of Intangible Cultural Heritage in May 2013.... more Finland ratified the Convention for the Safeguarding of Intangible Cultural Heritage in May 2013. Cupore - The Finnish Foundation for Cultural Policy Research conducted a comparative research on the implementation of the convention in 15 member countries. Another objective was to find interesting examples of the elements inscribed on the intangible cultural heritage lists, with the purpose of creating a roadmap for a Finnish model for implementing the convention and fostering intangible cultural heritage more generally as well.
13 European countries were selected for closer study: Austria, Belgium, Bulgaria, Croatia, Estonia, France, Hungary, Italy, Latvia, Lithuania, Norway, Sweden, and Turkey. Two countries were also included from outside Europe: The Republic of Korea and Mexico. The study examined what kind of measures the selected countries have carried out to implement the convention and who the central actors in the process have been.
(In Finnish, summary in English)
http://www.cupore.fi/news27102014.php
http://www.aineetonkulttuuriperinto.fi/en/index
Grundläggande konstundervisning är estetisk fostran som sker utanför skolan och som primärt rikta... more Grundläggande konstundervisning är estetisk fostran som sker utanför skolan och som primärt riktar sig till barn och unga. Den grundläggande konstundervisningen är en av det finländska utbildningssystemets framgångssagor. Läroanstalternas elevantal har vuxit sedan tidigt 1990-tal och är idag ca 135 000.
Denna publikation behandlar självutvärderingsmodellen Virvatulis praktiska aspekter utifrån de två första årens erfarenheter: hur modellen fungerar och hur den tillämpats. Publikationen lyfter fram avgränsade konkreta frågor, svar, resultat och arbetsmodeller. För publikationen intervjuade vi under hösten 2013 över 20 rektorer eller utvärderingsansvariga vid 18 läroanstalter inom den grundläggande konstundervisningen. Alla intervjuade hade erfarenheter av att tillämpa modellen. Vid valet av läroanstalter försökte vi beakta de olika konstarterna, det geografiska läget samt olika storlekars läroanstalter.
I slutet av publikationen följer tre expertartiklar som belyser frågor kring utvärdering av ledarskap och lärarkompetens samt utvärderingsprocessen ur elevens synvinkel.
Virvatuli-modellen (Koivisto-Nieminen & Holopainen: Virvatuli-modellen – Handbok i självutvärdering för läroanstalterna inom den grundläggande konstundervisningen, 2011) är avsedd för grundläggande konstundervisning i alla konstarter. Den kan laddas ner som en gratis pdf-fil på finska eller svenska från Förbundet för grundläggande konstundervisning TPO:s hemsida.
Taiteen perusopetus on koulun ulkopuolista ensisijaisesti lapsille ja nuorille tarkoitettua taide... more Taiteen perusopetus on koulun ulkopuolista ensisijaisesti lapsille ja nuorille tarkoitettua taidekasvatusta. Taiteen perusopetus on yksi suomalaisen koulutusjärjestelmän menestystarinoista. Oppilaiden määrä on kasvanut 1990-luvun alkupuolelta saakka, ollen nyt noin 135 000.
Tämä julkaisu käsittelee taiteen perusopetuksen oppilaitoksille suunnatun Virvatuli-itsearviointimallin käytännön toimivuutta ja soveltamista kahden ensimmäisen vuoden kokemusten perusteella. Julkaisu nostaa esille rajattuja, konkreettisia kysymyksiä, vastauksia, tuloksia sekä toimintamalleja.
Julkaisua varten haastateltiin syksyn 2013 aikana kahtakymmentä taiteen perusopetusta antavan oppilaitoksen rehtoria tai arviointivastaavaa 18 oppilaitoksesta, joissa oli kokemusta itsearviointimallin soveltamisesta. Oppilaitoksia valittaessa on pyritty ottamaan huomioon eri taiteenlajit, maantieteellinen sijainti sekä eri kokoisten koulujen näkökulma.
Julkaisun lopussa on lisäksi kolme asiantuntija-artikkelia valottamassa arviointiprosessia oppilaan näkökulmasta, opettajien osaamisen arviointia sekä johtamisen arviointia.
Virvatuli-malli (Koivisto-Nieminen & Holopainen: Itsearviointiopas taiteen perusopetusta antaville oppilaitoksille, 2011) on ladattavissa maksutta Taiteen perusopetusliiton verkkosivuilta sekä suomen- että ruotsinkielisenä pdf-julkaisuna.
http://www.artsedu.fi/fi/tpo-liitto
Selvityksen tarkoituksena on katsoa laaja-alaisesti mitä eroa on kunnallisesti tai yksityisesti y... more Selvityksen tarkoituksena on katsoa laaja-alaisesti mitä eroa on kunnallisesti tai yksityisesti ylläpidetyillä taiteen perusopetuksen laitoksilla ja vertailla hallintomuodon ominaispiirteitä sekä etuja ja haittoja ottaen huomioon niin toiminnalliset, laadulliset kuin taloudelliset seikat. Hallintomuodon vaikutusta on pyritty katsomaan monipuolisesti hallinnon, opettajien sekä taiteen perusopetukseen osallistuvien käyttäjien näkökulmasta. Tässä selvityksessä kunnallisella oppilaitoksella tarkoitetaan kunnan tai kuntayhtymän osana ja ylläpitämänä toimivaa taiteen perusopetusta antavaa oppilaitosta. Yksityisellä oppilaitoksella tarkoitetaan taiteen perusopetusoppilaitosta, jonka ylläpitäjätaho on rekisteröity yhdistys, säätiö tai osakeyhtiö. Selvitystyö keskittyy oppilaitoksiin, jotka antavat taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän mukaista opetusta ja saavat tuntiperusteista valtionosuutta.
Selvitystyön metodina oli vertailla yksityisiä ja kunnallisia taiteen perusopetusta antavia oppilaitoksia yhtäältä haastattelujen ja toisaalta monenlaisen numeerisen, laitosten tuottaman aineiston pohjalta. Yhteensä haastateltiin 17 taiteen perusopetusta antavaa oppilaitosta, joista 14 sijaitsee pääkaupunkiseudulla.
Selvitystyön tilaajana toimi Vantaan kaupunki.
In April 2005 the Finnish Minister of Culture Tanja Saarela initiated a project with the purpose ... more In April 2005 the Finnish Minister of Culture Tanja Saarela initiated a project with the purpose of exploring the ethical dimensions of cultural policy, starting with cultural rights, and of outlining directions and tools for ethical evaluation of cultural policy.
This report seeks to analyse the ethical focuses in cultural policy discourse and to open and make visible ethical choices made in cultural policy. On the basis of the report we intend to outline cultural policy ethics. We have reviewed the situation in terms of human and fundamental rights. At the heart of cultural policy are the fields of arts and culture, cultural heritage and communication; another, applied dimension also includes the economy of culture and the significance of art for people’s social and mental well-being.
In this work we use the concept of fair culture to describe the ethics of cultural policy. The concept has an association with fair trade. Fair culture means the realisation of people’s cultural rights and inclusion in cultural signification, irrespective of age, gender, language, state of health, ethicist, religious or cultural background. Fair culture encompasses
• Access to humankind’s and one’s own cultural tradition
• Physical, regional and cultural accessibility and availability
• Diversity of cultural supply and its matching with demand
• Participation in cultural supply, and
• Opportunities for, inclusion in and capability for cultural self-expression and signification.
There are a plethora of international and national initiatives relating to the ethics of cultural policy. This is a Finnish addition to this discussion.
This report seeks to analyse the ethical focuses in cultural policy discourse and to open and mak... more This report seeks to analyse the ethical focuses in cultural policy discourse and to open and make visible ethical choices made in cultural policy. On the basis of the report we intend to outline cultural policy ethics. We have reviewed the situation in terms of human and fundamental rights. At the heart of cultural policy are the fields of arts and culture, cultural heritage and communication; another, applied dimension also includes the economy of culture and the significance of art for people’s social and mental well-being. In this work we use the concept of fair culture to describe the ethics of cultural policy.
Authors: Hannele Koivunen and Leena Marsio
Esipuhe 12 1 Toimenpide-ehdotusten yhteenveto 2 Johdanto 3 Käsitteiden pohdintaa 4 Kulttuuriset o... more Esipuhe 12 1 Toimenpide-ehdotusten yhteenveto 2 Johdanto 3 Käsitteiden pohdintaa 4 Kulttuuriset oikeudet 4.1 Kulttuuriset oikeudet ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien osana 29 4.2 Kulttuuristen oikeuksien määrittely 30 4.3 Kulttuuristen oikeuksien lähestymistapoja 33 4.4 Keskeiset kulttuurisiin oikeuksiin liittyvät sopimukset 35 5 Kulttuurikaanon ja kulttuuripolitiikan eetos 6 Kulttuuripolitiikan eettinen ulottuvuus 6.1. Kulttuuripolitiikan eettisiä aaltoja 6.2 Kulttuuripoltiikan eettiset lähtökohdat 6.3 Kulttuuripolitiikan etiikkaa koskevia aloitteita 6.4 Kulttuuripolitiikan eettiset käytännöt 7 Henkisen omaisuuden suoja
1� 2� som enligt sin infallsvinkel får olika innehåll, t.ex. i filosofiskt, antropologiskt, teolo... more 1� 2� som enligt sin infallsvinkel får olika innehåll, t.ex. i filosofiskt, antropologiskt, teologiskt, geografiskt, sociologiskt, ekonomiskt eller politologiskt sammanhang. De hundratals definitionerna på kultur kan enligt Simo Häyrynen grupperas t.ex. inom tre sammanfattande teoretiska ramar: 1) kulturen som den högsta formen av mänskliga kunskaper och färdigheter, 2) kulturen som levnadssätt och 3) kulturen som mentala informations-och värdesystem. Följande variabler samlar han under var och en kategori: 1) Kulturen som den högsta formen av mänskliga kunskaper och färdigheter Det absoluta i det mänskliga förnuftet Kultur-natur-dikotomi Civilisationsprocessens utveckling
In April 2005 the Finnish Minister of Culture Tanja Saarela initiated a project with the purpose ... more In April 2005 the Finnish Minister of Culture Tanja Saarela initiated a project with the purpose of exploring the ethical dimensions of cultural policy, starting with cultural rights, and of outlining directions and tools for ethical evaluation of cultural policy. This report seeks to analyse the ethical focuses in cultural policy discourse and to open and make visible ethical choices made in cultural policy. On the basis of the report we intend to outline cultural policy ethics. We have reviewed the situation in terms of human and fundamental rights. At the heart of cultural policy are the fields of arts and culture, cultural heritage and communication; another, applied dimension also includes the economy of culture and the significance of art for people’s social and mental well-being. In this work we use the concept of fair culture to describe the ethics of cultural policy. The concept has an association with fair trade. Fair culture means the realisation of people’s cultural rights and inclusion in cultural signification, irrespective of age, gender, language, state of health, ethicist, religious or cultural background. Fair culture encompasses • Access to humankind’s and one’s own cultural tradition • Physical, regional and cultural accessibility and availability • Diversity of cultural supply and its matching with demand • Participation in cultural supply, and • Opportunities for, inclusion in and capability for cultural self-expression and signification. There are a plethora of international and national initiatives relating to the ethics of cultural policy. This is a Finnish addition to this discussion.