Taru Konst - Academia.edu (original) (raw)

Papers by Taru Konst

Foresight, Nov 13, 2023

Purpose-The universities of applied sciences (UASs) in Finland play a significant role in providi... more Purpose-The universities of applied sciences (UASs) in Finland play a significant role in providing skilled professionals with higher education degrees to meet the needs of the labor market and society as a whole. The purpose of this study is to determine what the staff in these universities consider the role of UASs in promoting sustainable development (SD) to be. Design/methodology/approach-The qualitative research data were collected from a survey distributed among UAS staff in the spring of 2021. The data consisted of 831 responses to an openended question on how UASs could promote SD and a sense of responsibility for it. The method used for the data analysis was theory-led content analysis. Findings-Staff at UASs are actively promoting SD in higher education and have many ideas on how to do this, which is encouraging. With further processing of these ideas and support from management, UASs can play a more important role in sustainability work and set an example for how to build a sustainable future. Originality/value-The promotion of SD is a timely topic, and examples of SD implementation and good practices can promote discussion of the role of higher education institutions in SD promotion and highlight collective ways to promote it.

Juha Kauppisen ”Monimuotoisuus. Kertomuksia katoamisista” ilmestyi vuonna 2019 ja on ajankohtaise... more Juha Kauppisen ”Monimuotoisuus. Kertomuksia katoamisista” ilmestyi vuonna 2019 ja on ajankohtaisempi kuin koskaan. Joka yhdeksäs Suomen eliölajeista on uhanalainen, selkärankaisista kolmannes, ja uhanalaistuminen vain kiihtyy. Teos kertoo Suomen luonnon monimuotoisuudesta ja sen hupenemisesta. Kauppinen kuvaa tavallisuuden katoamista. Uhanlaisia eivät ole enää vain saimaannorppa tai susi, vaan monet vielä jokin aikaa sitten tavalliset lajit ovat harvinaistuneet, kuten selkälokki, varpunen, meritaimen tai hömötiainen

”Tämä oli kyllä vuoden 2019 paras ja innostavin kirja”, totesi kollega luettuaan Risto Isomäen te... more ”Tämä oli kyllä vuoden 2019 paras ja innostavin kirja”, totesi kollega luettuaan Risto Isomäen teoksen. ’Miten Suomi pysäyttää ilmastonmuutoksen’ on ajankohtainen, asiantunteva ja helppolukuinen tietokirja siitä, miksi ei kannata väittää, ettei Suomen kaltaisen pienen maan toimilla ole vaikutusta ilmastonmuutokseen tai maailman pelastamiseen

Turun ammattikorkeakoulun koulutuksellinen vastaus muuttuvan työn ja vaikeasti ennustettavan maai... more Turun ammattikorkeakoulun koulutuksellinen vastaus muuttuvan työn ja vaikeasti ennustettavan maailman osaamistarpeisiin on innovaatiopedagogiikka. Innovaatiopedagogiikka on uutta oppimisen kulttuuria, joka nostaa oppimisen keskiöön itse oppijan. Oppijan aktiivinen rooli oman oppimispolun rakentajana on keskeistä. Lisäksi innovaatiopedagogiikka korostaa mm. yhteisöllistä oppimista, monialaisuutta, kansainvälisyyttä ja viestintätaitoja, oman alan substanssiosaamisen rinnalla. Tämä julkaisu sisältää muutamia käytännön esimerkkejä siitä, miten näitä tavoitteita on mahdollista saavuttaa

Nyt on pakko toimia. Ilmastonmuutos tulee muuttamaan niin yhteiskunnat, talouden kuin ihmisten to... more Nyt on pakko toimia. Ilmastonmuutos tulee muuttamaan niin yhteiskunnat, talouden kuin ihmisten toimintamallit. Sitran johtajan Mari Pantsar’n ja dosentti Jouni Kerosen kirja Tienhaarassa. Johtajuus ilmastonmuutoksen aikakaudella (2019) tarjoaa kepin sijasta porkkanaa. Ilmastonmuutos ei ole pelkkä uhkakuva; meille on tarjolla myös mahdollisuuksia, kun vain tartumme toimeen

Tämä opas on syntynyt käytännön tarpeista. Se kuvaa miten kestävä kehitys muuttaa korkeakoulutust... more Tämä opas on syntynyt käytännön tarpeista. Se kuvaa miten kestävä kehitys muuttaa korkeakoulutusta ja miten näitä muutoksia voidaan käytännössä toteuttaa. Opas tarjoaa askelmerkkejä ja vinkkejä matkalla kohti kestävämpää korkeakoulutusta ja yhteiskuntaa. Oppaan alussa pohditaan yleisesti korkeakoulujen ja koulutuksen roolia kestävässä kehityksessä. Toisessa luvussa tarkastellaan pedagogiikan suhdetta kestävään kehitykseen: millaisia uudistuksia kestävä kehitys edellyttää koulutuksen tavoitteissa, toimintaympäristössä ja oppimisessa. Luvuissa kolme ja neljä kuvataan mitä korkeakouluissa voidaan käytännön tasolla tehdä ja annetaan käytännön esimerkkejä uudistusten toteutukseen. Opas on suunnattu kaikille korkeakoulutuksen parissa työskenteleville ja siitä kiinnostuneille: koulutuksen kehittäjille, johdolle, opettajille ja muulle korkeakouluhenkilöstölle sekä opiskelijoille. Kestävän kehityksen asettama haaste on kaikille yhteinen. Toivottavasti opas antaa lukijalle innostusta toimia k...

29095, 2020

Koulutus 4.0 (Education 4.0) on viime vuosina ollut suosittu aihe koulutuskeskusteluissa myös kor... more Koulutus 4.0 (Education 4.0) on viime vuosina ollut suosittu aihe koulutuskeskusteluissa myös korkeakoulutuksen yhteydessä. Termillä viitataan siihen, miten koulutuksen on muututtava maailman muuttuessa. Muutosta koulutukseen ja koulutuksen aiempaa aktiivisempaa roolia muutoksen suunnan ohjaajana edellyttävät useat tekijät globaalissa toimintaympäristössä, ja niitä peräänkuuluttavat niin kansalliset kuin kansainväliset koulutuspoliittiset aloitteet ja kannanotot. Termillä koulutus 4.0 ei ole yksimielistä määritelmää tai eksaktia tieteellistä kuvausta, mutta yhtä kaikki sillä viitataan tiettyihin toimintaympäristön tekijöihin kuten globalisaatioon tai digitalisaatioon, jotka edellyttävät koulutuksen toimivan uusilla tavoilla, esimerkiksi ajasta tai paikasta riippumattomin ratkaisuin. Koulutus 4.0 korostaa usein myös koulutuksen ja työelämän läheisen yhteistyön tärkeyttä sekä uudenlaisen opettajuuden tarvetta painottaen tiedonjakamisen sijasta oppijan oppimisen ohjausta ja tukemista. (WEF 2020; Hussin 2018; Schwab 2016

Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 2018

Maailma ympärillämme muuttuu, mutta voimme vaikuttaa siihen, millaisen maailman haluamme. Tässä k... more Maailma ympärillämme muuttuu, mutta voimme vaikuttaa siihen, millaisen maailman haluamme. Tässä koulutuksella on merkittävä rooli. Tulevaisuuden työssä tärkeää on oppimaan oppiminen sekä joustavuus. Koulutuksen tulee valmentaa opiskelijoita maailmaan, jossa on sopeuduttava jatkuvasti uusiin työskentelytapoihin, teknologioihin ja liiketoimintamalleihin. Työelämässä menestyminen ei ole koulutuksen ainoa tavoite. Onnistunut koulutus tuottaa onnellisempia yksilöitä ja toimivampia yhteiskuntia, parantaa taloudellista ja kestävää kehitystä sekä lisää hyvinvointia. Tämä on koulutukselle haaste ja mahdollisuus: voimme aktiivisesti vaikuttaa haluamaamme tulevaisuuteen. Tämän artikkelin tavoitteena on keskustella siitä, miten korkeakoulutuksessa voidaan vastata muuttuvan maailman haasteisiin. Viitekehyksenä on innovaatiopedagogiikka; lähestymistapa oppimiseen, joka tuottaa työelämässä tarvittavaa ja sitä kehittävää osaamista. Innovaatiopedagogiikka pyrkii kestävään osaamiseen, joka on helposti päivitettävissä ja yhdistettävissä uuteen osaamiseen. Kestävä osaaminen perustuu myös tavoiteltaviin arvoihin, ja koulutuksella onkin tärkeä rooli myös arvomaailman kehittämisessä. Tutkimusaineiston muodostaa Turun ammattikorkeakoulun strategiaan perustuva pedagoginen kehitystyö ja menetelmänä on ensisijaisesti osallistuva havainnointi. Artikkeli kuvaa kehitystyön tuloksia ja esittää paitsi arvojen, myös rakenteiden ja prosessien huomioimista tavoiteltavan osaamisen tuottamisessa

32937, 2020

Koulutuksella on keskeinen tehtävä turvata kestävän kehityksen edellyttämät tiedot ja taidot sekä... more Koulutuksella on keskeinen tehtävä turvata kestävän kehityksen edellyttämät tiedot ja taidot sekä kyky toimia ilmastonmuutoksen aikakauden muuttuvissa työympäristöissä. Henkilöstökyselyn tulokset kahdessa ammattikorkeakoulussa osoittavat, että henkilöstöllä on kiinnostusta ja ideoita kestävän tulevaisuuden edistämiseksi omassa työssään, työyhteisössään ja koko korkeakoulun toiminnassa. Tässä artikkelissa kuvaamme henkilöstön toiveita ja ehdotuksia kestävän kehityksen edistämiseksi korkeakoulutuksessa sekä pohdimme osallisuuden ja vuorovaikutuksellisuuden merkitystä muutosten toteuttamiseksi

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry, 2021

Aikuiskasvatus

Innovaatiopedagogiikka tukee opiskelijan kokonaisvaltaista kasvua työelämän asiantuntijaksi ja ak... more Innovaatiopedagogiikka tukee opiskelijan kokonaisvaltaista kasvua työelämän asiantuntijaksi ja aktiiviseksi kansalaiseksi, jolla on tietoa, taitoa ja motivaatiota toimia yhteisten ongelmien ratkaisemiseksi. Sen toteutus vaatii aikaa, koko koulutusyhteisön osallistumista ja johdon sitoutumista. Innovaatiopedagogiikan käytäntöön vieminen ja kehittäminen on jatkuva prosessi, jolla vastataan kestävän tulevaisuuden haasteisiin.

Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 2022

Ammattikasvatuksen aikakauskirja

Yksi YK:n Agenda 2030:n koulutukseen liittyvä tavoite on varmistaa vuoteen 2030 mennessä, että ka... more Yksi YK:n Agenda 2030:n koulutukseen liittyvä tavoite on varmistaa vuoteen 2030 mennessä, että kaikki oppijat saavat kestävän kehityksen edistämiseen tarvittavat tiedot ja taidot. Suomalaiset ammattikorkeakoulut ovat marraskuussa 2020 hyväksyneet yhteisen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelman, jonka lähtökohtana ovat YK:n kestävän kehityksen tavoitteet. Samaan aikaan myös yliopistot Suomessa julkaisivat yhteiset kestävän kehityksen ja vastuullisuuden teesinsä. Ohjelmat ja teesit tähtäävät YK:n tavoitteiden täyttämiseen, mutta korkeakoulusektorit ovat toimissaan eri vaiheissa. Tässä artikkelissa analysoimme laadullisen aineiston pohjalta, miten neljä korkeakoulua kuvaavat kestävän kehityksen linjauksiaan sekä kertovat niiden toteutuksista. Tutkimusaineiston muodostavat korkeakoulujen strategiat, niiden kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelmat ja teesit, sekä korkeakoulujen kestävää kehitystä käsittelevät verkkosivut. Artikkelissa tuomme esiin erityisesti korkeakouluj...

Stakeholders of Higher Education are dissatisfied with students’ and graduates’ level of resilien... more Stakeholders of Higher Education are dissatisfied with students’ and graduates’ level of resilience to failure. Students feel most threatened by ill-defined problems, unpredicted professional life situations which demand unscripted responses, and sustained relationships. Students identify the fear of being judged as “losers” by their peers and professors as the main obstacle to take initiative and risks in the context of Higher Education (Weiner 2014). The universities which strive for connecting their education to the needs of the working life shift their focus from individually assessed learning outcomes and content-based competences to more networked and generative ones. They develop and adapt new teaching methods to match the more innovation oriented teaching aims. Best practices like innovation camps or “hatchieries” ae based on real working life divergent problems which students need to research and solve. While the new learning outcomes and the methods are more widely accepte...